Myllylähde, Virttaa. Kuva: Outi Kössi– Kesäkuussa 2017 otettu kuva Nihtimäen (?) mäkihyppytornista Loimaan keskustaan päin. Kuvassa näkyvät kaikki alueen tornit (toivottavasti!). Ajelen Hämeentietä muutaman kerran vuodessa katsomaan lapsuuden Loimaata, kuvan lähettänyt vantaalainen Taisto Balk kertoo.Ritva sylissään Karkki ja Arvo Saario istuttivat Mellilään jokirantaan Suomi Sata -muistoksi 62 kuusta, koska heidät vihittiin vuonna 1962.Kivimakasiini, Oripää. Kuva: Outi KössiBroilerkasvattamo, Oripää. Kuva: Outi KössiSaara Vesikosken lampaita ihastelemassa. Kuva: Jonna SuonpääMalviina 6v. mukana juhannussunnuntain aamuaskareilla Kuuselan tilalla Onkijoella. Sonnivasikat katselevat taustalla uteliaina aamuista pyöräilijää. Vauhdin hurmaa, kesän riemua. Kuva: Katriina Kuusela
Juhlavuoden kuvia… Uusi näkymä tutusta aiheesta. Kuva: Jari Alppiranta.
Kuva 1.3.2017, kohde Ristimäenkulmantie 298. Talven sää on vaihdellut, lumi ja pakkasjaksoja on ollut, kuitenkin lämpimät ja vesisateiset jaksot ovat voitolla. Siis ei perinteistä lumitalvea? Liukkaita jääkelejä on riittävästi. Kuva: Jukka Ristimäki.
Painotuotteen kannessa lukee: Pitelet käsissäsi viimeistä puhelinluetteloa v. 2016. Luettelon kannet Kuva 2/2017. Vuonna 2017 ei enää julkaistu painettua puhelinluetteloa. Puhelintiedot pitää etsiä sähköisesti verkosta eli netistä. Kaikkiin talouksiin tarkoitetut puhelinluettelot olivat 1900-luvulla ja vielä2000 luvun alussa monen sentin paksuisia painotuotteita. Kauppojen käytävillä oli lavoittain luetteloita asiakkaiden saatavilla. Parhaimmillaan Suomessa painettiin 3,2 miljoona paperiluetteloa. Luetteloihin käytetty paperimäärä oli suuri ja päätyi viimeisinä vuosikymmeninä paperinkeräykseen. Loimaalla viimeinen painettu puhelinluettelo sisälsi: karttasivuja 52 s. Forssan-Loimaan puhelinhakemisto 30 s. ja yrityshakemisto 50 s. Viimeinen painettu puhelinluettelo säilynee talouksissa pitkään mainiona hakemistona. Kuva: Jukka Ristimäki.
Loimaa 2017 Viimeinen painettu puhelinluettelo. Kansikuva ja selostus ks. Kuva: Jukka Ristimäki.
Uudet 2016-017 Rinki keräilyastiat. Kuva: Jukka Ristimäki.
Digitalisaatio muutti kaiken. Uusi teknologia tuli lyhyessä ajassa jokaisen kansalaisen jokapäiväiseen elämänpiiriin. Myös varttuneen väen oli pakko oppia. Tietotekniikan oppimisessa nuoremmat opettivat vanhempiaan. Uusien asioiden oppiminen on ikääntyneenä vaikeampaa ja hitaampaa. Kuvassa nuorempi polvi opastaa vanhempaa älypuhelimen käytössä. Kuva helmikuu 2017. Jukka Ristimäki.
Apteekkipalvelut käsitti Loimaan, Hirvikosken, Mellilän ja Alastaron Apteekit. Metsämaan lähikaupassa toimi palvelupiste. Kuva: Jukka Ristimäki.
Tupakanpolttoa pyrittiin vähentämään. Tavoitteena savuton yhteiskunta. Tupakan mainostaminen kiellettiin. Kauppojen kassoilla oli tupakanostajille tuotteet piilottava kuvassa näkyvä automaatti, sieltä voi valita mieleisen tuotteen. Kuva 2/2017, Jukka Ristimäki.
Kurittulan jätekatos v. 2000 ja sen suunnittelija Hannu Kuusela. Kuva helmikuu 2017, Jukka Ristimäki.
Kinkerit. Opetus ja samalla sosiaalinen vuoropuhelutapahtuma. Tapahtumaan liittyy yhteisvastuukeräys. Kinkereitä järjestettiin opetustapahtumana kansakoulujen yleistymiseen asti. Maaseudulla niitä järjestettiin vielä 2000-luvulla. Loimaan seurakunnassa oli helmi-maaliskuussa 2017 yht. 11 kinkerit. Yleensä kinkeripiirien kodit ottivat tapahtuman vuorollaan. Vuoden 2017 kinkereillä oli esillä Reformaation 500-juhlavuosi ja laulettiin virsikirjan lisävihon lauluja. Kappelipappi Ritva Szarek ja johtava kanttori Kaija Huhtanen toimittivat kinkerit Ristimäenkulman kinkeripiirissä. Kuva helmikuu 2017. Kuva: Jukka Ristimäki.
Kuvassa kohde VT 9 varrella Ristimäenkulmantien liittymästä (Kahvila Pahkapirtti) Tampereen suuntaan n. 0,5 km. Kuvio n. 2 ha käsiteltiin pääte/avohakkuuna 2016. Latvukset ja oksat kerättiin energiakäyttöön. Energiapuun haketus tapahtui helmikuussa 2017 ohessa KUVA. Haketus on ääntä ja pölyä. Kuvio uudistetaan istuttamalla v. 2017, puulajeina mänty ja kuusi. Kohteen sijainti VT 9 varrella, tuleva ohituskaista, antaa mahdollisuuden seurata uuden puuston/metsän nousemista. Avohakkuun jälkeinen maasto on ”ruma” mutta väliaikainen. Tehokas metsätalous tarkoittaa nopeaa uudistamista ja hyvää taimikon hoitoa. Kotimaisen metsäntutkimuksen myötä kehittyneet hoitomenetelmät ovat nostaneet metsien kasvun ennen näkemättömään yli 100 miljoonan km3/vuosi. Kasvu ylittää vuotuisen poistuman ja ehkäisee ilmaston muutosta. Hyvällä taimiston hoidolla puun tuottoa ja ilmastoa voidaan edelleen tehostaa. Metsänkäytössä on mielipiteitä, tehometsätalouden ääripää on, yhtään puuta ei saa kaataa. Pelätään joltain osin luonnon monimuotoisuuden häviämistä. Avohakkuun vaihtoehtona on ehdotettu jatkuvaa kasatusta ja kalliimpaa poimintahakkuuta. Kuva: Jukka Ristimäki.
Elintarviketeollisuus ja kauppa eivät kansanterveyttä hoitaneet, sokeroituja juomia tehtiin ja myytiin surutta. Ylipaino, sokeritauti ym. ongelmat, varsinkin nuorille tiedettiin, poliittinen taho ei puuttunut, toistaiseksi, asiaan. Tupakan kaltainen mainos/myyntirajoitus olisi ehkä ollut paikallaan. Kuva marketin käytävältä 2/2017. Kuva: Jukka Ristimäki.
Metsämaa kyläkirja julkaistiin 1992. Kirjan julkaisun jälkeen on toivottu uutta kirjaa kertomaan kylän vaiheista. Metsämaan Nahuntuvalla kokoonnuttiin 17.2.2017 perinnepiirin merkeissä. Tapahtuman järjesti Metsämaan kyläyhdistys ja kappeliseurakunta. Yhtenä tavoitteena oli saada asukkaille tapaamista ja sosiaalista yhdessäoloa. Innostus vaikutti hyvältä, jatketaan tarinakerhon merkeissä kerran kuukaudessa. Kuvassa taustalla Eliisa Mäkelä Kojonkulmalta kertomassa Kojonkulman perinne piirin toiminnasta. Haara-Onkijoen ja Ypäjän kylän edustajat olivat myös paikalla. Kuva Nahuntupa 17.2.2017. Kuva: Jukka Ristimäki.
Kuvia torin liepeiltä tammikuu 2017. Loimaan kehitys. Ensin valtatie/valtakatu Satakunnantie ja radanvarsi/Peltoinen toreineen. Seuraavaksi uuden torin ympäristö ja nyt 2016-2017 kauppaketjujen valinta, Valtatie 9 varsi. Varsin yleinen ilmiö maassamme , entinen ns. keskusta hiljenee ja kaupallinen sekä palvelujen toiminta siirtyy liikenneväylien ja parkkipaikkojen keskittymään. Tyhjää liiketilaa, lohdutonta näkymää torin varrella tammikuu 2017. Kuva: Jukka Ristimäki.
Torivarsi tyhjenee. Kuva tammikuu 2017. Kuva: Jukka Ristimäki.
Kuva 17.1.2017 Torin jouluvaloja puretaan. Poistettava sini-keltainen lehtikuvio on uusi. Korissa Sallilan Sähkölaitoksen Jukka Huhtala. Taustalla Kauppalankatua. Kaupungintalo ja SIWA-myymälä. Tämäkin kauppaketju päätyi” isompien haltuun” ja kauppa sulkeutuu helmikuussa 2017. Samalla postipalvelut siirtyy torin laidalta markettisuoralle Aleksis Kiven kadun K-Markettiin. Kuva: Jukka Ristimäki.
Kuva 1.1.2017. Sää- ja lumitilanne. Kohde Ristimäenkulmantie 298. Kuva: Jukka Ristimäki.
Loimijoelle oli tehty luistelubaana 8.2.2017. Kuva: Jenna Kivilä.
Ihmisiä poistumassa Turkuun menevästä junasta 27.1.2017. Kuva: Jenna Kivilä.
Petäjämäen kiinteistöjen jouluvaloja Mäki-Kitkontien varrella Loimaan Suokulmalla 4.1.2017 illansuussa. Kuva: Raimo Nordman.
Petäjämäen kiinteistöjen jouluvaloja Mäki-Kitkontien varrella Loimaan Suokulmalla 4.1.2017 illansuussa. Kuva: Raimo Nordman.
Petäjämäen kiinteistöjen jouluvaloja Mäki-Kitkontien varrella Loimaan Suokulmalla 4.1.2017 illansuussa. Kuva: Raimo Nordman.
Loimaan siilot Ypäjänkadun ja Savipellonkadun risteyksestä kuvattuna iltalenkillä 21.1.2017. – Hyvin loimaalainen maisemakuva, toteaa kuvan ottanut Kati Ventelä.
Onni, 4 vuotta, pyörittää Suomi 100 -juhlavuoden ensimmäistä lumipalloa ensimmäisenä nuoskalumipäivänä tammikuun 13. päivä. Kuva: Erja Honkanen-Tuominen
Kotiseutu kuvaan – sellaisena kuin se on
Mitä täällä tehtiin, koettiin ja nähtiin vuonna 2017? Miten elettiin ja oltiin? Mikä teki meistä sellaisia kuin olemme? Mitä haluamme Suomen juhlavuodesta tuleville sukupolville näyttää?
Loimaa-Seuran ja Loimaan Lehden yhteisessä projektissa tallennetaan Loimaan seudun yksi vuosi valokuviksi. Osa kuvista julkaistaan pitkin vuotta paperilehden sivuilla ja mahdollisimman suuri osa kuvista tallennetaan lehden nettisivuille tulevaan omaan Loimaanseutu2017 -osioon.
Ajatuksena on koota kuvapankki seudun elämästä Suomi100-juhlavuoden kunniaksi.
– Toivottavasti tulevat polvet saavat oikean kuvan tämän ajan elämästä näiden kuvien kautta, Loimaa-Seuran puheenjohtaja Jukka Ristimäki toivoo.
Seuran aktiivi, Sarka-museon amanuenssi Elsa Hietala toteaa, että museoidenkin suositellaan tekevän nykydokumentaatiota.
– Pitää muistaa, että jonakin päivänä tämäkin päivä on historiaa.
Loimaa-Seuran väki toivookin kuviin jotain muuta kuin ”nättejä maisemia ja auringonlaskuja”.
– Enemmän arkea, jokapäiväistä elämää, he summaavat ja toivovat, että kuvia saataisiin myös nuorilta ja lapsilta – jotta mukaan saataisiin erilaisia perspektiivejä, sekä kuvainnollisesti että kirjaimellisesti.
Ja suotavaa olisi, että pankkiin tallentuisi myös muuta kuin muodikkaita ”selfieitä”. Aivan erityisesti toiveena on, että tallennettaisiin ihan tavallisia hetkiä.
– Että saataisiin muitakin kuin kauhean harkittuja kuvia.
– Mutta siten, että kuvista tunnistaa joko ihmisistä, rakennuksista tai luonnosta, että ollaan Saviseudulla.
Näin toimit:
Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen info@loimaanlehti.fi. Myös paperikuvia otamme vastaan: Loimaanseutu2017, Loimaan Lehti, Käsityöläiskatu 10, 32200 Loimaa.
Liitä mukaan lyhyt selostus siitä, mitä ja keitä kuvassa on, ja mitä siinä tehdään. Perustele lyhyesti, miksi lähetit kuvan mukaan. Liitä postiisi mukaan myös omat yhteystietosi.
Osa kuvista julkaistaan lehdessä, joten kuvien tulisi olla vähintään yhden megan (1 MT) kokoisia, jotta niistä saa painolaatuisia. Älä käsittele kuvia.
Loimaa-Seura ja Loimaan Lehti varaavat oikeuden jakaa kuvia myös esimerkiksi valtakunnalliseen kuva-arkistoon, joten kuvan lähettäminen on samalla myös suostumus kuvien jatkokäyttöön.
