Maria on katolisen kirkon piirissä eräs suurimmista palvonnan kohteista. Siksi Marialla on ollut vanhoissa pyhimyskalentereissa useita merkkipäiviä. Näistä ehkäpä suurin on ollut Marian taivaaseenastumispäivä eli 15.8. Assumption. Meidän nimipäiväkalenterissamme päivä on nykyään omistettu Marjalle ja Marjatalle.
Juhla on erittäin vanha, ja tällä paikalla sitä on katolisessa kirkossa vietetty 500-luvulta lähtien. Vielä tänäkin päivänä katolisissa maissa 15.8. on eräs vuoden suurimpia kirkollisia juhlia – hyvinkin jouluun verrattava juhlapäivä, jona kussakin kirkossa olevat Marian patsaat puhdistetaan ja puetaan loistaviin juhlavaatteisiin. Tämän jälkeen patsasta/patsaita kannetaan juhlasaatossa kulkueena pitkin katuja koko ajan messuten. Kaupat ja virastot ovat kiinni, ja vallalla on todellinen pyhäpäivä.
Suomessa Jälki-Mariaa on vietetty senkin jälkeen, kun katolinen aika loppui ja maassa siirryttiin protestanttiseen uskoon. Muodon Jälki-Maria päivä sai vasta 1700-luvulla. Juhlan muoto on muuttunut vähitellen, ja nykyään päivä ei meillä enää muista eroa. Pyhimykset eivät kuulu protestanttiseen uskoon samalla tavoin kuin katoliseen tai ortodoksiseen.
Jälki-Marialla on merkityksensä myös maatalouden vuotuiskierrossa. Päivän sää on ennustanut tulevaa säätä ja kertonut elonkorjuun mahdollisuuksista. ”Jos Kusipuo-Maijan päivänä sataa, niin sataa koko syksyn” tai ”sataa peräkkäin 40 päivää”.
Jälki-Maria oli merkittävä myös syyskylvöjen kannalta. Ruis piti saada oikeastaan kylvetyksi tähän päivään mennessä. Sivistyneistö saattoi kylvää myöhemminkin, ja Marjatan tai Marjan päivää pidettiin herrojen kylvöpäivänä.
Teppo Vihola