LOIMAA/ALASTARO Alastarolaisen Aino Suomisen varhaisiin lapsuudenmuistoihin liittyy mummolan valtoimenaan kukkinut apilaniitty. Ja mielikuva, miten hän kotona kirkonkylällä katseli mielellään ikkunasta vastapäisen huoltoaseman vilkasta elämänmenoa.
– Olin hyvin juttelevainen ja iloinen lapsi, aina paljon äänessä, lauantaina 50 vuotta täyttävä Aino Suominen muistelee. Hän kokee lapsuutensa antaneen vahvan turvallisuudentunteen, luottamukseen ja rehellisyyteen perustuvat perinteiset arvot. Myös asioista avoimesti puhuminen on ollut tärkeä taito elämässä.
– Omien lasten kanssa hyvän vuorovaikutuksen arvon ymmärsi ihan erityisesti – tepsi hyvin murrosikäisten kanssa, Aino pohtii.
Kolmikkonsa Saaran 26, Aarnen, kohta 23 ja Tapion, 18, hän kokee keskeiseksi elämäntehtäväkseen, joka nyt on tietyllä tavalla täyttynyt, kun kotona vielä asuva kuopuskin ehti täysi-ikäiseksi.
– Tytär on kysellyt, että onko minulla nyt sitten ikäkriisi. No ei ole. Tähän mennessä on kehittynyt selkeä ja vahva itsetunto. Elämä maistuu hyvältä, päivänsankari iloitsee.
Anu Salo