Mainittiinko poliisi Jäppinen viimeksi? Hän asui omassa talossaan vaimonsa Gustaavan kanssa. Itse en ole koskaan Jäppistä nähnyt, tarinat olen kuullut.
Seuraavassa talossa lienee nyt hyvä pyöräkorjaamo, sitä ennen – siis 60-luvulla Salmisen vaateliike. Sieltä ostettiin raglat, ulsterit ja popliinitakit. Veikko sai hienon sinisen nahkatakin 9 000 mk – siis sama hinta kuin minun Jaguarillani. Kernitakit maksoivat silloin 3 000 mk – Mattilan Esalla ja Erkillä oli. Olisko liikkeessä ollut naisten vaatteita?
SEURAAVASSA TALOSSA oli Hietarinnan lasiliike. Toinenkin nimi kaupalla oli. Yläkerrassa oli uskovaisten Sali, jossa Iltanen toimi saarnaajana. Asuivat Kustaantiellä. Alun perin komea tiilitalo oli Ojalan, joka piti siinä viljakauppaa. Muistan, että tätini oli siellä käynyt kylässä. Hietarinnan jälkeen liikkeen nimi oli Sakun kone. Vankka talo seisoo paikallaan edelleen.
Seuraavana on, nyt jo Seurahuonetta vastapäätä Väinölän talo. Laakso muisteli että Laaksonen sen talon teki. Alun perin talossa asui puutarhuri Väinölä ja taloa sanottiin Väinölän taloksi. Väinölä muutti sitten puutarhansa joen toiselle puolen, jossa oli enemmän tilaa. Talo lienee purku-uhan alla. Vanhat muistavat, että Väinölä oli aluksi Granfeltillä puutarhurina.
Talossa toimi Laina Laaksosen kemikaaliliike pitkään, ennen kuin Hulkko ja Valtasen Aini ostivat liikkeen. Aini muutti Naantaliin ja kauppa jäi Hulkolle. Vanhoissa valokuvissa nähdään vielä Kangas- ja Muotiliikkeen tunnus talossa.
Airon Pentti piti hienoa urheilukauppaa vähän aikaa talossa ja siellä hypättiin kovasti.
TOISELLE PUOLEN katua jos siirrymme, niin Kukan, myöhemmin Kukkosen talon ja kioskin jälkeen oli Markkula ja kumppanien autokorjaamo. Hieno talo, jossa oli oma näyteikkuna autoja varten. No, yksi ikkunaan taisi mahtua. Laakso ja Heinonen muistelivat, että Oskari Pusa olisi asunut taloa ennen. Tarina kertoo, että Soldanin Uunon äiti, ruotsinkielinen kun oli, sanoi Oskaria ”Puussa!”. Siitä tuli sanonta Loimaalle pitkään. Markkulan liikkeessä oli konepajansakin, kaksi taitavaa seppää Kustaa Mäki ja Rantasen Mikko, joka toimi jousiseppänä. Mahtaako sellaista ammattia autoliikkeissä enää olla?
Autoliike kai lopetettiin, kun uusi Loimaan Autokorjaamo rakennettiin 1937. Tosin Markkula meni vetämään uuttakin liikettä. Olivatko osakkaina myös Vartiainen ja Norri?
Meille pojille oli tärkeää, että korjaamon pihan puolella oli Eino Eikka Heikkilän verhoiluliike. LP:n hyvä koppari. Jutteli meille mailapojillekin. Muistan, että meni naimisiin Urkolan Kaijan kanssa, joka oli apteekin farmaseutti. Eikka valmistui myöhemmin rakennusmestariksi. Asuu nykyään Turussa ja pelasi kyllä Lännen Pallosakin. Loimaalainen ja myöhemmin turkulaistunut Ilmari Honkanen oli kerännyt loimaalaisia pelaamaan Turkuun.
MISSÄ VAIHEESSA SMK:n kauppa tuli kiinteistöön, ei ole tallessa. SMK:n kaupalla oli Mellilässä sivuliike. Mielestäni Brynolf Niemi oli liikkeen johtajana. Kiinteistössä toimi aikanaan myös Nellyn krouvi. Sai toruja siitä, että oli alkanut anniskelun jo kirkkoaikaan!
Käsityöläiskadun kulmassa oli Leinon puusepänliike, pääasiassa kuitenkin tehtiin ruumisarkkuja. Siitä lempinimi Arkku-Leino. Isoisäni sorvasi Leinon arkkuihin jalat. Liikkeet häviävät, kun parkkipaikkoja tarvitaan lisää.
Josko seuraavaksi pääsemme jo Seurahuoneelle?
Matti Pulli