Suru ja muistaminen tulivat verkkoon sosiaalisen median myötä. Suomessa toimii useita vainajien muistamiseen liittyviä nettisivustoja. Yksi niistä on kaarinalainen Mistory, joka avattiin kesällä 2015. Mistoryn Katja Pellikan mukaan muistelemisen tarve on ollut vahvempaa mitä sivuston tekijät odottivat.
– Olemme huomanneet, että yhdessä muistelu on todella tärkeää.
Mistoryssa muisteluun osallistuminen vaatii kirjautumisen. Asiatonta tekstiä tai käytöstä sivustolle ei ole tullut lainkaan.
Pyhäinpäivä ja joulu ovat ajankohtia, jolloin suomalaiset herkistyvät vainajien muistamiseen.
Miten Mistory.fi toimii?
– Mistory tuo perinteisen muistamisen keinot verkkoon. Sivusto on tehty tuomaan yhteen vainajan omaiset ja läheiset. He voivat sivustolla muistella edesmennyttä, kertoo Katja Pellikka.
– Sivustolla voi tehdä muistosivun vainajalle ja ottaa osaa ajasta ja paikasta riippumatta. Muistosivut ovat kaikille avoimia.
– Lisäksi sivustolla on muistopöytiä, joilla voi muistaa henkilöitä, joille ei ole luotu omia muistosivuja. Yhteisiä muistopöytiä on esimerkiksi lapsen syövälle menettäneille, henkirikoksen uhreille, rakkaille eläimille ja esimerkiksi tietyllä hautasmaalla lepääville vainajille. Muistopöytiä voi luoda kuka tahansa haluamansa teeman ympärille.
– Sivuston suosituin keino osallistua on sytyttää kynttilä. Se on myös se perinteinen keino vainajan muistamiseen. Kynttilän oheen voi laittaa kauniin lauseen, runon tai muiston.
Ketkä sivuston ovat tehneet?
– Mistory-tiimiin kuuluu neljä henkilöä. Minä olen pääosakas ja lisäksi mukana ovat graafikko Eveliina Tommola, verkkopalvelun toteutuksesta vastaava Oskari Kulmala ja tuotekehittäjä, surualan osaaja Minna Haataja, kertoo Pellikka.
”Olemme itkeneet monet itkut Mistoryn kanssa. Monet sivuston viesteistä koskettavat syvältä.”
Mikä on sen hienous?
– Se, että voi muistella missä ja milloin vain. Se on myös syy, miksi halusimme verkkopalvelun tehdä. Yhdessä muistelu on todella tärkeää, ja tämä palvelu säilyttää muistot.
Miten ideanne tulee muutamaan maailmaa?
– Tällaiset palvelut ovat jo nyt tuoneet muutosta surukulttuuriin. Näin uskallan jo sanoa. Muutos myös jatkuu, suremiseen tulee edelleen uusia tapoja, tosin hitaasti. Surusta puhutaan nyt enemmän julkisesti, ja halutaan tuoda vainajan omaa persoonaa enemmän esille.
– Virtuaalinen sureminen on uudehko termi, mutta jo käytössä. Aihetta tutkitaan koko ajan.
Mistä tähän tuli idea?
– Oman isän kuolema 25 vuotta sitten on peilipinta, johon vertaan asioita. Sivuston taustalla on kuitenkin ajatus monen vuoden takaa, että Suomessa puuttuu paikka, jossa vainajia voisi muistella virtuaalisesti. Sen jälkeen samantyyppisiä sivuja on tullut muitakin.
Kuinka paljon käytetään mobiilisti?
– Hieman yli puolet käyttää palvelua mobiilisti.
Tuottaako sivusto jotain?
– Se ei ole ensisijainen tavoitteemme. Haluamme saada ensimmäisenä käyttäjiä sivustolle.
– Kynttilät ja muistaminen ovat ilmaisia. Vain kuolinilmoituksen laajentaminen muistosivuksi, johon muutkin voivat tallentaa muistojaan, maksaa palvelussa.
Kuinka raskasta ja surullista on toimia vaikean aiheen parissa?
– Olemme itkeneet monet itkut Mistoryn kanssa. Monet sivuston viesteistä koskettavat syvältä. Viime vuoden pyhäinpäivän aikaan olin hyvin herkistynyt, kun meillä oli käynnissä Kynttilä rakkaan muistolle -tapahtuma. Se keräsi yli 48 000 osallistujaa, muistelee Katja Pellikka.
Juttu on osa Varsin mobiilia -juttusarjan, joka esittelee varsinaissuomalaisia mobiilisovelluksia tai mobiilisti toimivia verkkosivuja. Sarjan aikaisemmat osa löytyvät täältä.
