Varsinais-Suomen talousbuumi jatkuu kiihkeällä sykkeellä luoden vaurautta ja uusia työpaikkoja.
Sen seurauksena varsinkin pätevästä, korkeasti koulutetusta työvoimasta alkaa tietyillä aloilla olla pulaa. On arvioitu, että maakuntaan syntyy jopa 30 000 työpaikkaa lähivuosien aikana. Esimerkiksi meriteollisuuden, autoteollisuuden, rakennusteollisuuden, tietotekniikan ja muiden teollisten alojen rekrytointitarpeen arvioidaan olevan 750–1 000 uutta insinööriä.
MAAKUNNAN positiiviseen talouskasvuun viranomaiset, kunnat ja yritykset yrittävät vastata yhdessä ja erikseen.
Telakka- ja autoteollisuus ovat toimineet Varsinais-Suomen talouskasvun vetureina. Myönteisestä kehityksestä ovat hyötyneet myös muut alat.
– Rakennusalalla riittää nyt töitä sekä hotelli- ja ravintola-alalla. Myös metallialalla tarvitaan työntekijöitä. Logistiikkapuolikin on kasvussa, työmarkkina-analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta kertoo.
Lisäksi tarvetta on kirjanpitäjille ja palkanlaskijoille sekä palvelualojen tekijöille. Palvelualan työpaikkatarve tulee yleensä aina pienellä viiveellä.
It-ala on niinikään porskuttanut hyvässä myötätuulessa jo pitkään. Alan osaajat otetaan töihin jopa suoraan koulun penkiltä.
It-alan koulutustarve on huutava, ja asiantuntijapiireissä on arvioitu, että nykyiset noin 1 500 korkeamman asteen koulutuspaikkaa pitää tuplata työvoimapulan helpottamiseksi.
On arvioitu, että maakuntaan syntyy jopa 30 000 työpaikkaa lähivuosien aikana.
VÄHITELLEN kasvavaksi ongelmaksi on muodostunut myös se, että työ ja työntekijä eivät välttämättä kohtaa. Pätevää työvoimaa tiettyihin, varsinkin korkeamman koulutuksen vaativiin työtehtäviin on vaikea saada.
– Tästä syystä hakuajat ovat jonkun verran pidentyneet, Varsinais-Suomen Te-keskuksen työnantaja- ja yrityspalveluiden esimies Teija Aarnio muistuttaa.
Isot toimijat telakka- ja autoteollisuudessa rekrytoivat ja kouluttavat itse uutta väkeä töihin. Myös henkilöstöpalveluyritykset vastaavat haasteeseen. Erilaisia rekrytointitapahtumia ja -tilaisuuksia järjestetään ahkerasti. Muuntokoulutuksetkin ovat tänä päivänä kovassa huudossa.
– Kaikkia työllistämisen muotoja tarvitaan, Aarnio muistuttaa.
PUOLIVUOSITTAIN julkaistava Varsinais-Suomen ammattibarometri kertoo pääpiirteittäin millä alalla on pulaa työntekijöistä ja millä alalla on ylitarjontaa. Arvio perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehityksestä ammateittain.
– Pitää muistaa, sillä tilanteet työmarkkinoilla saattavat muuttua nopeastikin, ELY-keskuksen asiantuntija Hannu Lehti korostaa.
Viimeksi syyskuussa julkaistussa ammattibarometrissä pulaa oli muun muassa baarimestareista, kiinteistöhuollon työntekijöistä, lähihoitajista, rakennustyöntekijöistä- ja insinööreistä sekä koneenasettajista ja koneistajista.
– Barometriin ei kannatta tuijottaa liikaa, sillä myös kausivaihtelut ja sesonkiluoteiset työt vaikuttavat barometriin, Lehti kertoo.
”Tulevaisuudessa työelämä ja yksilön työura on yhä pirstaleisempaa ja koostuu monesta eri työstä.”
Toimitusjohtaja Heimo Hakkarainen, VMP Group
TALOUDEN noususuhdanteessa myös henkilöstöpalveluyrityksillä menee lujaa.
Henkilöstöpalveluyritykset toimivat talouden indikaattorina, sillä yritysten liikevaihto vaihtelee voimakkaasti riippuen yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Yritysten menestys on hyvä mittari siitä, että talous on lähdössä nousuun.
Yksi alan suurimmista toimijoista on henkilöstöpalveluyritys VMP Group. Sen toimitusjohtaja Heimo Hakkarainen arvelee, että tulevaisuudessa työelämä ja yksilön työura on yhä pirstaleisempaa ja koostuu monesta eri työstä. Vuokratyö, osa-aikatyö, määräaikainen työ ja erilaiset projektit lisääntyvät.
– Työtä on tehtävä silloin, kun sitä on, Hakkarainen tähdentää.
Hän toivookin joustavuutta työmarkkinoille.
Hakkarainen haluaisi työtä hakevat työntekijät keskiöön, kun työllisyyspolitiikkaa muokataan. Nyt työttömät pyörivät niin julkisella kuin yksityisellä puolella töitä hakemassa.
Vuokratyö onkin monen nuoren ensimmäinen työpaikka. Henkilöstöpalvelualan työntekijöistä lähes puolet on alle 25-vuotiaita ja ala toimii monelle nuorelle porttina työelämään.
– Jotta työvoima saataisiin paremmin liikkumaan työn perässä paikkakunnalta toiselle, tarvittaisiin jotain porkkanoita kuten esimerkiksi veroteknisiä helpotuksia, Hakkarainen toteaa.
Teksti: Mikko Ervasti
Kuvat: Riitta Salmi, Jari Laurikko ja Mikael Rydenfelt