LENTOPALLO Sampo–Hurrikaani 2–3 (25–20, 18–25, 25–21, 18–25, 16–18).
Valepa–Hurrikaani 3–0 (25–20, 25–21, 25–18).
Edelleen Hurrikaanin kirkkaimpien mitalien tiellä on Vammalan Lentopallo. Valepa osoitti viikonlopun aikana Turussa, että se on tämän valtakunnan ykkösjoukkue. Lauantaina pelatuissa välierissä tuleva cup-mestari peittosi Lentopalloseura Ettan 3–1 ja Hurrikaani kuittasi finaalipaikan Pielaveden Samposta trillerin jälkeen 3–2.
Viisieräinen taistelu oli tyypillinen Sampo-kohtaaminen. Jokaisessa erässä toinen joukkueista vei ja toisen kohtalona oli vain roikkua mukana. Hurrikaanille välierästä tekivät vaikean lukuisat omat virheet. Kaikista mielenkiintoisin oli viides erä, joka oli kuin koko Hurrikaanin liigakausi pienoiskoossa. Ensin Hurrikaani repi 8–4-johtotilanteen, ja tässä vaiheessa kaikki katsojat Kupittaalla olivat laittamassa rahat loimaalaisten voitolle. Siitäkin tilanteesta Sampo pääsi pikku hiljaa kaventamaan ja lopulta parin pisteen karkumatkalle (10–8). Sen jälkeen edettiin aina jatkopalloille saakka, joissa Hurrikaani oli hiukan terävämpi.
– Viides erä on aina tavallaan lottoa. Olimme ehkä muutamassa pienessä asiassa kaveria parempia ja ansaitsimme finaalipaikan, Hurrikaanin päävalmentaja Lauri Rantanen sanoi.
Viidennen erän kummallisuus oli se, että Hurrikaani ”lahjoitti” virheillä Sampon 16 pisteestä 13!
Sunnuntain finaalissa voimasuhteet ja ennakko-odotukset olivat Valepan puolella. Se on tällä kaudella pelannut ylivoimaisella materiaalilla näyttävää ja tehokasta lentopalloa. Vaikka finaalissa Urpo Sivula (6 pist. +1) ja Olli Kunnari (11 pist. +4) eivät olleet parhaimmillaan, korjasi vammalalaisjoukkue Suomen cupin monipuolisemman pelaamisen ansiosta. Keskipelaajat Markus Kaurto–Tommy Carmody olivat verkolla Hurrikaani-kaksikkoa Matti Oivanen–Dmitri Shestak tehokkaampia. 208-senttinen Carmody ei erehtynyt Mikko Eskon passista kuin kerran, ja Kaurtokin esitteli fyysistä hyökkäysvoimaa useaan kertaan.
– Emme saaneet koko pelin aikana hyökkäyspeliä toimimaan kunnolla. Valepa hyökkäsi hiukan paremmin, vaikka ei heiltäkään ollut mikään nappipeli, analysoi Lauri Rantanen.
Rantanen ei antanut silti piiskaa omalle joukkueelleen, sillä valmentaja osasi arvostaa myös vastustajan pelaamista.
– Osittain kaveri teki meidän pelaamisestamme vaikeaa. Sen lisäksi jatkopallopelaamisessa meillä on vielä paljon parannettavaa, päätti Rantanen.
Suomen cupin finaaliviikonloppu uudessa Kupittaan palloiluhallissa ei välttämättä ollut lentopallon parasta markkinointia. Niin naisissa (HPK) kuin miehissä (Valepa) mestarit olivat finaalissa suvereeneja. Fakta on, että Hurrikaanin peli ei kestä koko ottelua sillä tasolla, että se pystyisi haastamaan hallitsevaa Suomen mestaria tai tuoretta Suomen cup -voittajaa. Joukkueessa on tulivoimaa, mutta sen vastapainoksi tulee niin paljon virheitä, että se syö tavallaan onnistumisilta pohjaa pois. Syöttöruudussa Tom Douglas-Powell ja Oivanen saavat riskillä laittaa palloa liikkeelle, mutta varsinkin australialaisella on vaikeuksia pitää teholukema plussan puolella. Kapteeni Oivanen on jälleen osoittanut, että mies kykenee pelaamaan kovalla tasolla illasta toiseen. Mutta Oivanen tarvitsee rinnalleen muitakin, joiden pelin taso kestää vähintään kolme erää. Hopeamitalit kaulassa Hurrikaani jatkaa tammikuun peliruuhkassa loppuviikolle, jossa päämääränä on perjantaina Kuopio ja lauantaina Pielavesi.
Valtteri Arra