Eri alojen ykköstyöpaikat vetävät Loimaalle päivittäin töihin pitkienkin matkojen päästä. Teija Hauteran työmatka on junalla kulkien 38 minuuttia. Jyri Luhtio autoilee 140 kilometriä.
SUOMEN SUURIN työttömyyskassa YTK eli tuttavallisemmin Loimaan kassa on hieno esimerkki siitä, miten kaikkien suomalaisten asioita voidaan hoitaa Loimaalta käsin, näin toteaa YTK:ssa työskentelevä Teija Hautera.
”Pääkallopaikan” ei tarvitse sijaita aina kasvukeskuksessa, ja työvoima voi liikkua myös toiseen suuntaan.
Yleisen työttömyyskassan päälakimies Hautera kulkee Loimaalle töihin Turusta. Applikaatioinsinööri Jyri Luhtio ajaa Espoosta kolmen maakunnan läpi työpaikalleen Pemamekille, joka valmistaa muun muassa maailman suurimpia laserlaserhybridihitsauskoneita.
Kun työnantaja on oman alansa ykkönen, työ haastaa ja kehittää.
– Valmistuessa ehkä luuli tietävänsä paljonkin, mutta töissä oppii joka päivä monia uusia asioita, Luhtio sanoo.
TYÖYHTEISÖNKÄÄN merkitystä ei pidä väheksyä. Hautera huomauttaa YTK:n tulleen ihan virallisestikin valituksi kahtena vuotena peräkkäin yhdeksi Suomen parhaista työpaikoista.
– Työkavereilta saa energiaa. Alkuun murteet eivät kohdanneet, mutta nyt kielimuurin yli on päästy, savolaislähtöinen Luhtio naurahtaa.
Hautera ajoi viiden vuoden ajan Turusta Loimaalle autolla, mikä antoi pelivaraa lasten hakemiseen päivähoidosta. Vuosi sitten hän vaihtoi matkustustavan ekologisempaan junaan ja saa nyt aamuisin ja iltapäivisin 38 minuutta omaa luksusaikaa.
Hän kuvaa junamatkaa siirtymäriitiksi, jonka aikana ehtii lukea kirjaa tai syventyä päivän uutisiin.
– Autolla matka on pidempi ja vaarallisempi. Pimeällä varsinkaan ei ole kovin houkuttelevaa ajaa Ysitietä Turusta Loimaalle.
Hautera työskentelee Loimaalla useimmiten yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. Hän tekee lisäksi etätöitä kotona ja käy kokouksissa Helsingissä. Se on keskeinen syy, miksi hänen perheensä ei asu Loimaalla.
Jos aamukokous loppuu Helsingissä esimerkiksi klo 11, Hautera olisi Loimaalla vasta neljän jälkeen.
– Loimaan vetovoimaa parantaisi, jos junayhteydet Helsingin suuntaan olisivat toimivammat ja vuoroja olisi enemmän. Tarvetta olisi, että Turustakin pääsisi Loimaalle jo aamukuuden junalla.
Hän uskoo, että tulevaisuudessa työn tekemisen paikka menettää entistä enemmän merkitystään. Asuinpaikkakilpailussa pienetkin paikkakunnat voivat pärjätä, kunhan sujuvat liikenneyhteydet ovat olemassa.
JYRI LUHTIO teki Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskellessaan diplomityönsä Pemamekille, ja valmistumisen jälkeen työsuhde jatkui. Kesätöiden ajan hän asui pari kuukautta Loimaalla, mutta kun vaimo sai Helsingistä töitä, he muuttivat yhdessä Riihimäelle.
– Silloin sai jo perstuntuman ajamiseen, eikä muutto Espooseen tuntunut enää isolta muutokselta.
Luhtion työmatka on edestakaisin 280 kilometriä. Kun hän lähtee aamulla kotoa kello 5.10 ja pitää Karkkilassa tai Forssassa kahvipaussin ja jaloittelutauon, hän on työpaikalla seitsemän aikoihin.
Vuoden ja kolmen kuukauden ikäisen poikansa syntymän jälkeen Luhtio on pyrkinyt pitämään kiinni siitä, etteivät työpäivät venyisi kahdeksaa tuntia pidemmiksi ja hän olisi takaisin kotona viimeistään kuudelta.
Lapsiperhearjessa jaksamisen kannalta tärkeitä ovat olleet yhdestä kahteen etätyöpäivää viikossa.
– Joustoa löytyy molemmin puolin. Itse voin luottaa työantajaan ja työantaja luottaa minuun, Luhtio kiittelee.
KUN VAIMO palasi marraskuun alussa töihin, Luhtio jäi kolmen kuukauden mittaiselle isyyslomalle ja hoitovapaalle. Tammikuussa hän aikoo palata ajamaan taas tuttua työmatkaa Espoosta Loimaalle.
– Kilometrejä tulee 60 000 vuodessa. On parempi, kun en laske, paljonko dieseliin menee. Ei tule niin paha mieli.
Matka tuntuu kulkemisen arvoiselta, sillä pääkaupunkiseudulla Luhtioilla on sukulaisia ja ystäviä. Kavereita voi nähdä työpäivän jälkeen, ja varsinkin vaimon vanhemmat ovat tärkeä turvaverkko.
Loimaalla ei ole muita tuttuja kuin työkaverit, joten siksi kynnys muuttamiseen tuntuisi korkealta. Luhtio korostaa, että Loimaassa sinällään ei ole mitään vikaa. Hän on kotoisin Kerimäeltä ja tottunut pienemmän paikkakunnan elämänmenoon.
Hänestä Loimaalla on rauhallista, mutta silti jotakin tapahtuu koko ajan. Harrastusmahdollisuuksia löytyy, ja jos jotakin palvelua ei saa Loimaalta, isompiin kaupunkeihin pääsee nopeasti.
– Pidän erityisesti siitä, että Loimaalla vallitsee hyvä yhteispelin henki ja loimaalaiset ovat ylpeitä kotiseudustaan. Mielestäni kotiseudusta ja juurista kuuluukin olla ylpeä, kuten itsekin olen.
TEIJA HAUTERA on ollut jo niin lähellä muuttaa Loimaalle, että hänen nelihenkinen perheensä kävi katsomassa taloa Loimaalta. Sopiva koti olisi löytynyt, mutta Turku vei kumminkin voiton.
– Nyt asumme ydinkeskustassa. Talomme alakerrassa on teatteri ja samalla kadulla on elokuvateatteri. Turussa on kulttuuria, kahviloita, ravintoloita ja kauppahalli; elämää ja tarjontaa on eri tavalla, Hautera vertaa.
Hän käyttää silti Loimaankin palveluita. Hän on käynyt ravintoloissa, vaateostoksilla, kampaajalla ja kauneushoitolassa.
– Olisi tosi tärkeää pitää Loimaan keskusta ja tori elävänä; huolehtia, että elämää ja palveluja riittää.
MITÄ LOIMAALLA töissä käyvät ulkopaikkakuntalaiset ajattelevat Loimaasta ja mikä saisi heidät muuttamaan tänne? Entä voitaisiinko tehdä vielä jotakin, jotta nykyiset asukkaat viihtyisivät entistä paremmin?
Näihin kysymyksiin on haettu tänä syksynä vastauksia ensimmäistä kertaa verkkokyselyllä, jonka ideoivat yhteystyössä Loimaan kaupunki, Loimaan Kauppakamariosasto ja Loimaan Lehti.
Lue kyselyn ensimmäisistä tuloksista ja sen herättämistä mietteistä tarkemmin Rekryexpo-liitteestä. Digilehtenä liite on luettavissa jo tiistaina. Loimaan Lehden välissä liite ilmestyy torstaina.
Liitteessä iso paketti työllistäviä yrityksiä Loimaan seudulta ja muualta Varsinais-Suomesta, henkilötarinoita työnäkökulmalla ja Rekryexpon messuohjelma.
Rekryexpossa 21. marraskuuta Turun messukeskuksessa haetaan jälleen tuhansia tekijöitä erilaisiin työtehtäviin. Tapahtuma on kohtaamispaikka työnhakijoiden ja työnantajien välillä. Rekryexpo järjestetään yhteistyössä Turun Messukeskuksen, Loimaan Lehden ja muiden TS Yhtymän medioiden kanssa.