Aki Mikkola luotsaa elinvoimaa kotikuntaansa

0
Aki Mikkola on tehnyt elämässään paljon ja kaikenlaista. Kun kunnanjohtaja Tuija Ojala pyysi häntä töihin, mies ei kauan miettinyt. Eläkkeellä hän ehti olla yhden sunnuntain ennen kuin aloitti Punkalaitumen elinkeinoluotsina.

PUNKALAIDUN Vilkaisepa jutun alta Aki Mikkolasta kertovaa Kuka?-laatikkoa. Se on äärimilleen typistetty ja tylsistetty. Hänen CV:nsä on nimittäin niin pitkä, että on pakko valita, painaako lehteen sen vai miehen ajatukset: molemmat eivät samalle sivulle mahdu. Onneksi valinta on helppo tehdä. Ratkaisun syntymiseen riittää puhelinkeskustelun ensimmäinen minuutti.

Mikkolan viimeisin titteli on nyt elinvoimaluotsi. Hän valitsi sen itse ja otti vastaan oltuaan maaliskuun ensimmäisen päivän eli sunnuntain eläkkeellä.

– Voisi se titteli elinkeinoasiamieskin olla, mutta elinvoimaluotsi on paljon parempi, Mikkola aloittaa.

– Tehtäväni on tuoda Punkalaitumelle elinvoimaa. Yhtenä osana tätä kokonaisuutta haluan käydä läpi koko kunnan organisaation. Haluan, että jokainen kunnan työntekijä tuntee, että häntä tarvitaan, ja että hän on tärkeä palanen isossa palapelissä. Uskon, että kun työntekijä tuntee näin, se välittyy hänen kasvoiltaan ja asenteestaan kuntalaisille, yrittäjille ja kaikille asiakkaille, Mikkola miettii ääneen ja jatkaa:

– Ihmiset tahtovat edelleen asioida ihmisten kanssa, eivät kuntien kehitys- tai elinkeinoyhtiöiden kanssa. Tarjotaan asiakkaille siis ihminen. Ei se sen vaikeampaa ole.

Yksi Mikkolan uuden pestin tehtävistä on 15–64-vuotiaiden suhteellisen osuuden lisääminen kunnassa. Tavoitetta voi luonnehtia haastavaksi, jos on kuunnellut – ja moni on – konsulttia, jonka mielestä sana vaikea on kielletty turhan negatiivisena.

Punkalaitumen väkiluku oli viime vuonna 2 828. Yli 64-vuotiaiden osuus kuntalaisista oli 34,7 prosenttia.

– Mutta ei tehtävä ihan niin paha ole kuin äkkiä voisi luulla, Mikkola toppuuttelee.

– Kunnassa on tehty viime vuosina hyvää työtä.

Tule kotiin –hankkeen myötä Punkalaitumelle muutti parissa vuodessa noin 200 ihmistä. Vaikka suurin osa palaajista oli iäkkäämpiä entisiä punkalaitumelaisia, tulijoiden joukossa oli myös lastenvaunujen lykkijöitä.

Hankkeesta opittiin, että yksi pienen kunnan ehdottomista vahvuuksista on edullinen asuminen. Kun vaikkapa Tampereen keskustassa asuva ihminen myi kaupunkiasuntonsa, hän olisi pystynyt ostamaan saamillaan rahoilla noin kolme taloa Punkalaitumelta. Koska yksi kuitenkin useimmille riittää, muutosta jäi monille mukava pesämuna elämiseen.

Mikkola näkee myös, että iäkkäämpien paluumuutossa on nuorten paluun siemen.

– Nykyajan seitsemänkymppinenhän on vielä nuori. He ovat usein vakavaraisia ihmisiä, joilla on aikaa ja halua osallistua.

Seitsemänkymppiset käyttävät myös paljon palveluita.

– Monet nuoret, jotka ovat jääneet tai palanneet Punkalaitumelle, ovat valinneet yrittäjän uran. Heidän kannaltaan palveluiden käyttäjämäärän kasvu on hyvä asia.

Työikäisten kannalta on myös merkittävää, että Punkalaitumella toimii yli 300 yritystä, ja kunnan työttömyysprosentti on jo kauan ollut Pirkanmaan alhaisin. Ennen koronavirusepidemiaa se liikahteli verkkaisesti viiden ja kuuden prosentin välillä.

– Ihmiset ovat työllistyneet täällä hyvin. Joillain aloilla, kuten rakennuksilla, konepajoissa ja maanrakennuksessa, on ollut jopa lievää työvoimapulaa, Mikkola kertoo.

Mikkolan omaa työtä helpottavat kunnan viime vuosien suuret panostukset kouluun ja päiväkotiin.

– Mahdollisuuksien luominen ei ole mitään rakettitiedettä. On kiva kertoa kyselijöille, vaikka uuden koulun kanssa on toki omat ongelmansa ollutkin, että Punkalaidun on satsannut nuoriin ja lapsiperheisiin. Täällä on tehty oikeita, yksinkertaisia perusasioita sekä työllistymisen, asumisen että palveluiden eteen.

Yksi onnistuneista satsauksista, joihin kunta on omalta osaltaan vaikuttanut, on maalaiskunnaksi laajan, nopean valokuitukaapeliverkon luominen.

– Kuten olemme viime viikkoina huomanneet, etätyöt ja jopa –opiskelu ovat tätä päivää. Sen lisäksi ne ovat tulevaisuutta. Ihmiset tietävät sen, ja tähän kysyntään maaseudunkin pitää pystyä vastaamaan, Mikkola korostaa.

Elinvoimaluotsin yhtenä luontevana tehtävänä on Penttilän asuinalueen ja Kanteenmaan teollisuustonttien markkinointi.

Ei ole helppo sarka sekään, mutta Aki Mikkola ei ole helposti jos koskaan periksi antavaa sorttia.

­– Kun kunta alkoi markkinoida edellisen kaavoitetun asuinalueen tontteja, moni sanoi silloinkin, että turhaa työtä, ei siitä mitään tule kuitenkaan. Mutta niin vain alkavat olla Saunaojankin asuinalueen tontit jo vähissä.

Kuka?

AKI MIKKOLA

Syntyi kesällä 1956 Keikyässä.

Asuu Punkalaitumella. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme aikuista lasta.

On koulutukseltaan markkinointimerkonomi ja maanviljelysteknikko.

Aloitti Punkalaitumen kunnan elinvoimaluotsina 2. maaliskuuta.

On työskennellyt aiemmin muun muassa Sinisen eduskuntaryhmän ryhmäavustajana, kansanedustaja Martti Mölsän avustajana, Punkalaitumen kunnassa tuotantokoordinaattorina, hankevetäjänä ja projektisihteerinä, tuntiopettajana, lehti- ja radiotoimittajana sekä muusikkona ja juontajana.

On toiminut opiskeluajoista lähtien lukuisissa luottamustoimissa. Toimii tällä hetkellä muun muassa Sallila Energia Oy:n hallitusneuvoston jäsenenä, Punkalaitumen museo- ja kotiseutuyhdistys ry:n johtokunnan jäsenenä ja sihteerinä sekä Punkalaitumen teatterikerho ry:n sihteerinä.

Harrastaa puutarhatöitä, metsänhoitoa, yhdistystoimintaa ja teatteria.