LOIMAA Sunnuntaina kello 12 nuorisotyönohjaaja Sami Laaksonen on valmiina kuulokkeet päässä. Hän painaa älykännykän play-nappulaa, ja pastori Janne Rauhala aloittaa palmusunnuntain jumalanpalveluksen.
Kirkkosali on tyhjä, mutta Rauhala puhuu rauhallisesti kameraan. Kun on virren aika, Laaksonen kääntää kameran hitaasti kohti urkuja soittavaa kanttoria Martti Pihlajamaata.
Kyse on siis jumalanpalvelusten striimaamisesta korona-aikana, jolloin kaikki seurakunnan tilaisuudet on peruttu. Striimaaminen tarkoittaa internetissä tapahtuvaa suoratoistoa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi juuri jumalanpalvelusten lähettämisen suorana tapahtumapaikalta.
– Video on tullut paikkaamaan sitä, että kohtaamiset on vedetty minimiin. Koko kirkon tasolla on käyty keskustelua siitä, riittäisivätkö Ylen korkealaatuiset televisio- ja radiolähetykset. Me kuitenkin päädyimme siihen, että oman seurakunnan, tuttujen työntekijöiden ja kirkkotilan näkyminen ja kuuluminen on tärkeää. Se on muistutus myös läheisyydestä ja siitä, että olemme olemassa: seurakunta yhteisönä ei ole kadonnut mihinkään, Laaksonen sanoo.
KÄYTÄNNÖSSÄ striimatun jumalanpalveluksen seuraaminen ei vaadi muuta kuin laitteen, jolla pääsee nettiin. Tilaisuutta voi myös kuunnella kotisivujen nettiradiosta.
– Mahdollisuudet on tuplattu. Jos jommassakummassa on ongelmaa, todennäköisesti toinen ainakin toimii, Laaksonen sanoo.
Striimauksen jälkeen video menee muutaman tunnin kuluessa Youtubeen, josta jumalanpalvelus on katsottavissa poikkeusolojen ajan, mutta tekijänoikeussyistä ei loputtomasti. Linkki löytyy seurakunnan kotisivuilta.
– Poikkeusoloissa Teosto on tullut vastaan siinä, että emme tarvitse erityisiä lupia, vaan voimassa olevat sopimukset riittävät.
Laaksonen ja Rauhala tähdentävät, että takana on vasta kolme striimattua lähetystä, ja joka tallenne on toteutettu eri säädöin. Päätös striimauksista tehtiin verraten nopeasti, eikä varsinkaan alussa tavoitella spektaakkeleita.
– Ääni on tärkein ja myös suurin haaste. Hyvää kuvaa huonolla äänellä ei kukaan viitsi seurata, Laaksonen sanoo.
Jumalanpalveluksen peruskaava on pystytty pitämään perinteisenä, mutta esimerkiksi kaikille avoimia ehtoollismessuja ei järjestetä eikä kolehtia kerätä.
– Kirkolla ei ole nettikeräyslupaa. Käytännössä voimme vain mainita kolehdin kohteen, ja seurakuntalaisen pitää halutessaan käydä itsenäisesti lahjoittamassa, Rauhala sanoo.
TOISTAISEKSI seurakunta on saanut uudenlaisesta toiminnastaan kiittävää vastakaikua. Lisäksi kukin jumalanpalvelusstriimi on kerännyt noin 150 katselukertaa ja radiokuuntelijat päälle, mihin seurakunnassa ollaan tyytyväisiä, sillä se osoittaa, että lähetykset on löydetty.
– Yhden palautteen mukaan striimattu jumalanpalvelus on tuntunut jopa paljon henkilökohtaisemmalta, Laaksonen sanoo.
Hän ottanut striimauksissa teknisen vastuun, sillä se vastaa hänen mielenkiintoaan ja toisaalta työt nuorisopuolella ovat vähentyneet. Loimaan seurakunnan facebookissa on lisäksi katsottavissa hartauksia, lasten musiikkikerhotuokioita ja suunnitelmien mukaan sinne tulee myös nuorten kokkikerhon lähetyksiä.
– Tässä on mahdollisuus haastaa itseään ja oppia uutta. Toivon, että näistä ajoista jäisi meille työtapoja koko kirkkoon, sillä digitaalisuudesta on puhuttu pitkään tekemättä asialle mitään.
Striimatut jumalanpalvelukset osoitteessa https://www.loimaanseurakunta.fi/
”ET OLE YKSIN”
LOIMAAN seurakunnan kirkkoherra Riku Laukkanen muistuttaa, että Jeesuksen kuolleista ylösnousemisen juhlana pääsiäinen on kristinuskolle merkittävää aikaa, jossa on myös lohtua.
– Ilman pääsiäisen ihmettä, silminnäkijöiden todistusta Jeesuksen nousemisesta kuolleista, kristinusko olisi kuivunut kokoon pienenä juutalaisena lahkona. Kristittyjen maailmanlaajuinen yhteisö, johon mekin kuulumme, olisi jäänyt syntymättä. Kristinusko on pohjimmiltaan ylösnousemususkoa. Kristus elää ja toimii meidän hyväksemme maailmassa. Hänen ansiostaan meilläkin on jälleennäkemisen toivo rakkaittemme kanssa kuoleman rajan takana.
– Koronavirusepidemia ei ole Jumalan rangaistus. Ehkä meitä vain koetellaan siksi, että meitä ihmisiä on niin paljon ja liikumme ahkerasti paikasta toiseen. Tämä antaa mahdollisuuden myös vaaralliselle virukselle liikkua ja levitä.
– Tänä pääsiäisenä me olemme oikeastaan juuri samassa jamassa kuin olivat Jeesuksen opetuslapset silloin kauan sitten. Hekin olivat eristyksissä peläten tulevaisuutta, mutta sitten koitti pääsiäinen ja kaikki muuttui. Kuolemalla ei ollutkaan viimeistä sanaa. Toivo ja rakkaus olivat sittenkin totta. Kärsivällisyyttämme koetellaan, mutta toivo on olemassa. Kristus voitti kuoleman vallan. Sinua rakastetaan, et ole yksin.