LOIMAA – Kyllä huomaa, että ihmiset ovat siivonneet korona-aikana nurkkiaan, koska lahjoitustavaraa on tullut todella paljon, naurahtaa Loimaan Seudun Työkeskuksen Tuki ry:n toiminnanjohtaja Susan Tuovinen katsellessaan Ekotorin notkuvia pöytiä.
Saman seikan on huomannut Säästöporsaan Johanna Salminen ja sanoo asiakkaiden olleen todella tyytyväisiä, kun ovet saatiin taas auki kesäkuun alusta.
– Myyntiin on tullut nyt selkeästi enemmän itselle tarpeetonta käyttötavaraa ja nykyaikaista vaatetta, jotka ovat olleet hautautuneena sinne kaapin perukoille, hän kertoo havainnostaan ja sanoo sekä myyjiä että ostajia olevan tosi paljon liikkeellä.
Korona-aika on kuitenkin muuttanut ihmisten tarpeita, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että kun aikaisempina vuosina on tähän aikaan haettu paljon pöytiä ja tuoleja kesän juhlia varten, niitä ei mene tällä hetkellä juuri lainkaan. Sen sijaan nyt panostetaan mökkeihin ja sinne etsitäänkin mattoja, patjoja ja muuta sisustustarviketta.
– Esimerkiksi vanhoilla pelti- ja lasipurkeilla halutaan luoda vanhanajan tunnelmaa mökille, Terttu Ojala Ekotorilta kertoo.
Kevät on myös kesäkukkataimien aikaa.
– Tosin tänä keväänä kesäkukkia ei ole tullut niin paljon myyntiin. Eivätkö ihmiset ole sitten uskaltaneet purkittaa niitä tämän epävarman tilanteen takia.
Paljon on mennyt myös aikakauslehtiä ja lankoja.
– Monet sanoivat, että ihanaa, kun saa taas uutta luettavaa, Susan Tuovinen naurahtaa ja sanoo, että myös kaikki lankavarastot ovat käytännössä loppuneet.
Säästöporsaasta myyntipöydän heti kesäkuun alusta varannut alastarolainen Niina Vuolle sanoo koronakevään aikana ehtineensä käydä omia kaappejaan läpi, ja myytävää olikin kertynyt reippaanlaisesti. Kaupan hän kehuu käyneen todella mukavasti erityisesti heti ensimmäisellä viikolla.
– Minulla on myynnissä paljon teini-ikäisten lasteni vanhoja tavaroita laidasta laitaan, hän esittelee ja sanoo periaatteenaan olevan, ettei mitään heitetä roskiin, ellei tavara ole aivan rikki.
– Kaikille tavaroille yritän löytää oman paikkansa, hän kuvaa ajattelumaailmaansa.
Oripäästä Ekotorille tullut Olli Laakso kertoi kiertelevänsä kirpputoreja säännöllisesti, vaikkei varsinaisesti mitään yleensä etsikään.
– Ostan vaan, jos osuu jotain sopivaa silmään, hän tähdensi ja sanoi usein hankkivansa kirpputoreilta esimerkiksi työkaluja.
– Sähkötyökalutkin ovat kaikki olleet toimivia, hän kehaisi tekemiään kauppoja.
Mitään erityistä ei ollut myöskään Jarmo Korpela etsimässä, mutta käteen oli kuitenkin tarttunut lasinalusia, kello ja metrimitta.
– Näitäkin on kyllä paikat täynnä, hän naurahti mittaostokselleen.
Pari kolme kertaa viikossa kirpputoreilla kiertävä Korpela on vuosien saatossa havainnut, että hinta ja laatu eivät ole enää niin hyvin tasapainossa kuin ennen.
– Joskus tuntuu, että se kirpputori-idea on ikään kuin hävinnyt, kun yritetään saada vanhasta tavarasta viimeistä hintaa, hän pohti tilannetta.
Vannoutunut kirpputoreilla kävijä Anna Mattila kertoo ostavansa kirpputorilta vaatteita erityisesti lapsilleen.
– Nyt he tosin alkavat olla siinä iässä, että kaikkea ei enää saa täältä, koska kulutus on erityisesti ulkopuvuissa niin kovaa, hän sanoi.
Seitsemänvuotias Anton Peri oli puolestaan etsimässä itselleen uutta skuuttia eli potkulautaa, vaikka hän sanoikin jo omistavansa pari. Nyt hakusessa oli kuitenkin sellainen, jossa olisi lyhyempi dekki.
– Sillä on helpompi harjoitella vippiä, hän selvitti asiantuntevasti.