LOIMAA/MELLILÄ Melliläläiset kokevat jääneensä kaupungin päättäjien sanelupolitiikan alle. Terveysasema on ollut tyhjillään jo pidempään, mutta virallista lakkautuspäätöstä vielä odotellaan. Seurakunta päätti laittaa Mellilän seurakuntatalon myyntiin.
Kirjastotoimintaa pohditaan osana kirjastopalveluselvitystä.
Mellilässä varttuneet siskokset Pirjo Halmetoja ja Raija Numminen piipahtivat torstaina Mellilän kirjastossa ottamassa kopioita asiakirjoista. Asiakirjat liittyvät asuntoon, jota helsinkiläinen Halmetoja ja turkulainen Numminen koittavat myydä. Vaikealta tuntuu, vaikka asunto ei olekaan ollut kauaa myynnissä.
Halmetoja kertoo toisen, maaseudulla sijainneen kiinteistön kaupan menneen mukavammin, sillä sille oli ostaja jo pohjustettuna. Rupattelun ohella nainen käy suorittamansa kopiointimaksun kirjastovirkailija Maija Paloposkelle. Kopioiden kappalehinta, 20 senttiä, hämmästyttää Halmetojaa. Hän oli varannut maksamiseen kourallisen kolikoita, mutta pääsikin puolta pienemmällä loppusummalla.
– Kirjasto on ollut meille todella suuri apu. Olisi ihan kuolinisku, jos tämä lähtisi, Numminen sanoo.
Lapsuuden Mellilä on jäänyt muistoihin vireänä asuinpaikkana, elinvoimaisena kuntana. Nyt asiat ovat toisin.
Vähäisetkin palvelut voivat vaikuttaa asuntokauppaan. Neulekirjailija Lumi Karmitsa osti talon Mellilästä, koska naapurissa on kirjasto ja kauppa.
– Olisi katastrofi, jos palvelut lähtisivät. Joutuisin ehkä myymään talon tai hankkimaan auton.
Kumpaakaan vaihtoehtoa Karmitsa ei toivo.
Karmitsa ei seuraa asuinkaupunkinsa päätöksentekoa, mutta toivoisi kulttuuripalveluiden säilyvän säästöpaineista huolimatta. Kirjailija lukee, lainaa ja varaa teoksia ahkerasti. Hän ei ole kylän ainoa lukutoukka. Kirjastovirkailija Paloposki kertoo päivittäisten asiakaskäyntien liikkuvan 30 ja 70 välillä.
Mellilän keskustaajamassa asuva Satu Kuivainen kertoo käyttävänsä kaikkia kylän palveluita eli pankkia, apteekkia, kirjastoa ja kauppaa. Lähipalvelut ovat käteviä ja tekevät kylästä eläväisen.
– Metsämaa, Kojonkulma, Köyliönkylä, nehän ovat aika kuolleita, koska palvelut ovat lähteneet. Kyllä ne palvelut vain tärkeitä ovat, Kuivainen viittaa.
Kuivaisella on auto, mutta lähipalveluihin pääsee polkaisemaan näppärästi fillarilla, ja taittuu matka tarvittaessa jalankin.
Mitä terveisiä melliläläinen veisi päättäjille?
– En viitsi sanoa ääneen, Kuivainen naurahtaa ja jatkaa matkaa.
Alkuasukkaaksi itseään tituleeraava Alpo Nurmi ymmärtää päättäjien paineet käyttää menoleikkuria. Veronmaksajia on yhä harvemmassa, samoin lähipalveluja.
– Kyllähän ne aina hupenemaan päin ovat. Kohta ollaan siinä pisteessä, missä oltiin ennen rautatien perustamista. Pakkia mennään.
Rautatieasema avattiin vuonna 1885, ja omilleen Mellilä repäisi itsensä vuonna 1916 isäntäkunta Loimaasta. Mellilä liitettiin uudelleen Loimaaseen vuonna 2009.
– Ne ajat ovat menneet, kun Mellilässäkin oli yksi kunnansihteeri, joka hoiti yksin koko homman. Ei ollut tällaista virkakoneistoa. Valtio on asettanut kunnille velvoitteita, eikä niitä ole pystytty karsimaan vaan lisäämään aina vain, Nurmi, 82, pohtii Loimaan kaltaisten maalaiskaupunkien vaikeaa tilannetta.
Vaikka kunnan järjestämät palvelut loppuisivat, Nurmi toivoo rakennuksille löytyvän käyttöä. Esimerkiksi seurakuntatalon purkaminen tuntuisi pahalta.
KARSIMIS- TAI SÄILYTTÄMISPÄÄTÖKSIÄ EI OLE TEHTY
LOIMAA hakee 20000 euron säästöä kirjastopalveluista (LL 25.4.). Talouden tasapainottamistoimiin liittyvän kirjastopalveluselvityksen oli määrä valmistua syksyllä, mutta selvitystä ei ole sivistystoimenjohtaja Manne Pärkön ja kirjastotoimenjohtajan Riitta Norrin mukaan aloitettu.
– Tässä on ollut kesälomia, ja korona sotki vielä lisää. Emme ole tehneet sen eteen vielä mitään. Minun täytyy Mannen kanssa keskustella aikataulusta, Norr toteaa.
– Kirjastopalveluselvitys ei ole vielä kauhean kaksisessa vaiheessa. Lomakausi on ollut päällä, enkä ole Norrin Riitan kanssa jutellut asiasta. Selvitys on ihan alkuvaiheessa vasta ja jää loppuvuoden aikana punnittavaksi. Jotain taustatyötä Riitta on jo saattanut tehdä, Pärkö luonnehtii omalta osaltaan.
Kirjastotoimella on neljä toimipistettä: keskustassa, Hirvikoskella, Alastarolla ja Mellilässä. Mellilän kirjaston lakkauttamisesta on huhuttu (LL 25.8.), mutta puheet ovat Norrin ja Pärkön mukaan ennenaikaisia.
– Minun mielestäni kirjastopalveluselvitys ei ole vielä siinä vaiheessa, että tällaisia arvioita voisi tehdä, Norr kommentoi.
– En tiedä, tarkoittaako se automaattisesti lakkautuksia. Nämä ovat näitä, että kun lähdetään tekemään selvitystä, niin puheet lähtevät aina liikkumaan, Pärkö kuittaa.
Pärkön mukaan kirjastopalveluita tarkastellaan kokonaisuutena, johon toki lukeutuu myös rakennuskanta.
Kirjastotoimen ja sivistystoimenjohtajan valmistelema selvitys pyritään saamaan päättäjien käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana. Konkreettisia toimia voidaan tehdä päätöksentekovaiheista riippuen jo ensi vuonna tai vasta myöhemmin.
– Kyllä minä nyt sanoisin vain, että katsotaan ensin tämä selvitys. Kyllä se varmaankin jollain tavalla tulee eteen, että osallistamme kuntalaisia selvityksen tekoon, ihan niin kuin kouluverkkoselvityksessäkin oli mahdollisuus antaa palautetta. Mutta meillä ei ole selvitystä, eikä asioita kannata ennakoida, Pärkö vastaa kuntalaisten huoleen lähipalveluidensa säilymisestä.