LOIMAAN kaupungin omistamasta Lapidus-hallin tyhjentämisestä aletaan maanantaina keskustella johtavien virkamiesten ja toimialapäälliköiden kesken.
Leppäkuljunkadulla sijaitseva Lapiduksen kiinteistö on tukikohta kaupungin omalle toiminnalle sekä Loimaan Seudun Työttömille ja Loimaan seudun työkeskuksen tuelle. Yhdistykset ovat kaupungin ostopalvelukumppaneita tuottaen työllisyyspalveluita.
– Käytännössä teemme samaa työtä, mutta yhdistystoimijoilla on tiettyjä etuja kaupungin byrokratiaan verrattuna, työllisyyspäällikkö Kaisa Kantola luonnehtii.
Työllisyyttä edistävät tahot eivät haluaisi luopua nykyisistä toimitiloistaan, sillä ne vastaavat heidän tarpeitaan. Pelkona on, että toiminnot sirotellaan eri paikkoihin ja muutto täytyy hoitaa hätäisesti. Yhdistykset pelkäävät myös vuokrannousua.
Uudeksi toimipisteeksi on kaavailtu Ylistaronkadulla sijaitsevia Krottikoulua. Loimaan seudun työkeskuksen tuen ja Loimaan Seudun Työttömien edustajille esiteltiin tiloja jo viime syksynä.
Toimijat hyötyvät yhteisistä toimitiloista, sillä pienemmillä resursseilla saadaan käsiteltyä isompaa asiakasmassaa. Lapiduksella työskentelee päivittäin keskimäärin 77 työllisyyspalvelujen asiakasta. Yhdistykset tarjoavat työllisyyspalveluiden käyttöön seitsemän työntekijää.
Kaupunki maksaa ostopalvelukumppaneilleen yhteensä noin 220 000 euroa heidän tuottamistaan työllisyyspalveluista.
Siirtopäätöksen takana on ainakin osittain Lapiduksen korjausvelka. Työllisyyspalveluiden toimijat eivät itse pidä rakennuksen kuntoa heikkona. Kiinteistöä on ylläpidetty ja korjattu talon väen voimin, joskin katto on huonossa kunnossa.
– Sisätiloiltaan rakennus on ideaali. Ei tämä vaatisi kuin katon tai räystäiden putsaamisen. Kovalla sateella vesi tulee räystäistä yli ja vuotaa sisälle. Terveystarkastaja käy meillä kerran vuodessa, ja hän on sanonut, että ei se haittaa, jos vesi tulee katosta läpi, kunhan se kuivuu, eikä jää rakenteisiin, Loimaan Seudun Työttömät ry:n toiminnanjohtaja Minna Nummela kertoo.
Nummela vastustaa muuttosuunnitelmia.
– Korvaavia tiloja ei ole, joten missään nimessä emme pysty muuttamaan. Toiminta notkahtaa ja rajusti, jos meidän täytyy lähteä. Maksujen kautta se tulee kaupungin taloudelle raskaaksi.
Jos muutto aiheuttaa katkoksen työllisyyspalveluissa, asiakkaita saattaa tippua palveluiden ulkopuolelle. Tämä taas tietäisi kaupungille lisäkuluja pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kuntaosuuksissa.
Yhden ihmisen osallistuminen työllistymistä edistävään palveluun säästää kaupungin rahoja keskimäärin 460 eurolla kuussa. Duuniparkin ansiosta säästö on vuodessa lähes 600 000 euroa.
Pitkäaikaistyöttömiä on keskimäärin 190. Koronatilanne ja talouden epävarmuus nostanevat työttömyyslukuja.
Loimaan seudun työkeskuksen tuki ry:n toiminnanjohtaja Susan Tuovinen suhtautuu tilanteeseen avoimin mielin, etenkin, kun mitään ei ole vielä päätetty. Uudet tilat ovat aina uudet tilat, mutta tilojen täytyä vastata myös tarvetta. Remontoidut, nykyaikaiset tilat eivät yksistään riitä.
– Tällä hetkellä ei puhuta neliöistä, vaan toiminnoista täällä ja siellä, ja miten ne kohtaavat, Tuovinen kertoo.
Tuoreen tilasuunnitelman mukaan työllisyyspalveluiden käytössä on yhteensä noin 3 000 neliötä. Krottikoulussa vapaata tilaa on vähemmän.
Tuovisen mielestä tilojen ja toimintojen kartoittaminen on yleisesti ottaen hyvä asia, sillä se kirkastaa suuntaa, jota kohden työllisyyspalveluissa ollaan menossa.
Työttömillä on ollut Lapiduksella oma sosiaalinen yhteisönsä, jossa toisten tilannetta ymmärretään. Kaupungintalon väistötiloiksi remontoitu Krottikoulu olisi todella erilainen toimintaympäristö.
Lapiduksella esimerkiksi EU- ja hävikkiruoanjako on tapahtunut niin, että asiakkaat ovat voineet odottaa vuoroaan kahviossa.
– Se ei ole ihmisarvon mukaista, jos niitä joutuu odottamaan ulkona. Ei ole kivaa, jos kaikki näkevät, että ”tuo on tuolla hakemassa ruokaa”. Se on hakijoiden nöyryyttämistä, Nummela kuvailee.
– Epäilen, että viranhaltijat eivät olisi kovin innokkaita ottamaan tämän tyyppistä toimintaa vastaan, Kantolakin pohtii.
– Työttömiä ei ole nähty kovin tärkeinä kaupungille, vaikka työllisyyspalvelut lisäävät elinvoimaa, hän lisää.
Työllisyyspalveluiden väki ei osaa nimetä paikkaa, jonne kaikki toiminnot järkevästi mahtuisivat. He eivät näe järkeä siinäkään, että toiminnot siirrettäisiin väkisin muualle ja toimiva rakennus jätettäisiin tyhjilleen.
– Sekin vaihtoehto on, että jatkamme toimintaa näissä tiloissa, Kantola muistuttaa virkamiehiä.
Lapiduksen toiminnot jatkuvat normaalisti niin pitkään, kunnes uusi osoite löytyy. Muutto tuskin tapahtuu tänä vuonna, mutta toimijat kaipaisivat jo kipeästi tietoa tulevasta.
– Onhan se sellainen juttu, kun minulla ei ole Työttömien tuvalle vielä ensi vuoden vuokrasopimusta, ja Ruokavirastosta kohta soitetaan, milloin he tuovat kahdeksan tonnia painavan EU-lastin. Pitääkö minun sanoa heille, että älkää tuoko, meiltä lähtee tilat alta? En minä voi niitä kotiinkaan ottaa, Nummela toteaa.