LOIMAALAISET suosivat edelleen perinteistä Lottoa, vaikka kaupunkiin onkin osunut kaksi isoa Eurojackpot-voittoa. Myyntipisteisiin kasautunut onni ei ole laimentanut loimaalaispelaajien intoa havitella miljoonia, vaan rahapelejä pelataan jopa entistä ahkerammin.
– Kuten yleensäkin näissä isoissa pottipeleissä, suurvoiton jälkeen pelaaminen alueella kasvaa selvästi. Ja etenkin kyseisessä myyntipaikassa, josta on ostettu voittava peli, näin tapahtuu kaikkialla Suomessa. Loimaalla kun vielä voitot ovat menneet vierekkäisiin Prismaan ja K-Citymarketiin, niin on se vaikuttanut paljon, Veikkauksen tiedottaja Ilkka Nisula kertoo.
Viimeksi onni suosi isosti K-Citymarketissa pelannutta henkilöä, joka kuittasi Eurojackpotista 34,9 miljoonan euron pääpotin. Voittokuponki pelattiin elokuussa 2020.
Loimaalla vuonna 2018 voitettu 90 miljoonan euron potti on edelleen Eurojackpotin historian toiseksi suurin Suomeen tullut voittopotti. Siilinjärvellä pelattu, 50 osuuteen jaettu 91,9 miljoonan euron voitto kiilasi Loimaan Prismassa pelatun viiden osuuden porukkapelin ohi syksyllä 2019.
Vuonna 2019 loimaalaiset pelasivat kuukaudessa keskimäärin 4,60 eurolla Lottoa ja tasan 3 eurolla Eurojackpotia.
– Myyntiin vaikuttaa suuresti myös se, että onko Lotossa tai Eurojackpotissa tarjolla suuria potteja, Nisula muistuttaa.
Loimaalaiset ovat ahkeria pelaajia, sillä valtakunnallinen keskiarvo jäi kummankin pelin osalta edellä mainittujen summien alle. Suomalaiset pelasivat vuonna 2019 Lottoa keskimäärin 3,50 eurolla ja Eurojackpotia 2,80 eurolla kuussa.
PELAAMINEN siirtyi viime keväänä vahvasti digitaalisiin kanaviin. Veikkauksen pelikatteesta 56 prosenttia tuli fyysistä myyntipaikoista ja 44 prosenttia digitaalisista kanavista. Digitaalisten kanavien kasvu oli peräti 12 prosenttiyksikköä.
Peliautomaatit suljettiin maaliskuussa koronan vuoksi, joten tammi-kesäkuun pelikatteen kertymispaikat eivät välttämättä anna aivan todenmukaista kuvaa pelaamistavan muutoksesta.
– Tunnistautuneena pelanneiden osalta viidentoista viikon seurantajakson aikana tapahtui siirtymää digipelaamiseen, mutta siirtymät olivat sekä asiakasmäärissä että pelikatteessa mitattuina pieniä, Nisula arvioi.
Peliautomaatit ovat tammikuusta alkaen edellyttäneet tunnistautumista Veikkaus-kortilla, etuasiakkuuteen liitetyllä maksukortilla tai mobiilisovelluksella. Automaatit tosin suljettiin Varsinais-Suomen siirryttyä koronatilanteessa leviämisvaiheeseen viime vuoden puolella. Tunnistautumisesta tai asiakaspalautteesta ei paikallisilla pelipisteillä näin ollen ole vielä kokemusta.
Veikkauksen tavoitteena on, että kaikki pelaaminen on tunnistautunutta vuoteen 2023 mennessä.
– Pakollisella tunnistautumisella pyritään ennen kaikkea ehkäisemään pelihaittoja. Tunnistautuneella pelaajalla on käytössään laajat työkalut, joilla hän voi seurata ja hallita pelaamistaan.
Jälkipeli kuuluu veikkaamiseen
LOIMAA Veikkauksen tunnuslause, ”iloa elämään”, vaikuttaa olevan loimaalaispelaajien päällimmäisin selitys sille, miksi he viikko toisensa jälkeen ruksivat rahapeliyhtiön pelikuponkeja. Iloa eivät tuo pelkästään satunnaiset voitot, vaan pelaamiseen liittyvät rituaalit ja kupongin tarkastamiseen kuuluva jännitys.
– Tyyntä myrskyn edellä, Yrjö Parikka kuittaa utelut viime aikaisista onnenpotkuista.
Parikka pelaa Lottoa ja Eurojackpotia viikoittain. Lottonumerot ovat säilyneet samana 20 vuotta.
– Armeijassa on jäänyt tekemättä, mutta silloinkin tarkistin, eikä mitään olisi tullut, Pasi Suominen puolestaan kertoo. Hänkin on pelannut aina samoilla numeroilla.
– Jos pelaamisen lopettaisi, ei paranisi enää tuloksia katsoa, Suominen järkeilee.
Tuuriaan monessa pelissä koettanut Suominen paljastaa voittaneensa raveista markka-aikana sievoisen summan rahaa. Toto-voitot maksettiin tuolloin vielä käteisenä. Matka Vermon raviradalta parkkipaikan takakulmassa olleelle autolle tuntui pitkältä.
– Nukuin rahat tyynyn alla. Seuraavana päivänä menin Olarin pankkiin, ja pistin rahat tilille.
Parikka ja Suominen ovat varmoja seuraavan ison loimaalaisvoiton myyntipaikasta. Se on tietysti heidän vakioveikkauspisteensä SEO Parkki.
– Sillain me on meinattu, että tähän se tulee. Ei kahta ilman kolmatta. Kyllä sitten on täytekakku keskellä pöytää, miehet virnuilevat.
Parikalle ja Suomiselle kymmenien miljoonien jättipotti olisi jo sen kokoluokan täräys, että rahankäyttöön täytyisi pyytää asiantuntija-apua.
– Loimaalta olisi pakko muuttaa pois. Jutut lähtisivät heti kiertämään, Parikka kokee.
SHELLILLÄ kokoontuu jalkapallon monivetoon tykästynyt peliporukka, jonka ydinkolmikkoon kuuluvat Kari Prusila , Mika Helin ja Joni Lehtonen.
– Nelisen vuotta olemme pelanneet säännöllisen epäsäännöllisesti. Ei meillä ole mitään sellaista aikataulua, mutta koitamme töiden jälkeen tulla tekemään kuponkia. Ja jos joku ei kerkeä, niin mukana on silti. Muille on annettu valtuutus päättää, Prusila ja Helin kertovat.
Moniveto on tuuri- mutta myös tietopeli. Kolmikko tutkii Veikkauksen asiakaslehden ja mobiilisovelluksen tilastoja, miettii maantieteellisiä siirtymiä ja edellisissä peleissä loukkaantuneita.
– Meitä viehättää enemmän lapun teko ja suunnittelu, Prusila painottaa.
– Ja seuraavan päivän jälkipeli, Helin lisää.
Peliporukka on tullut tutuksi muille asiakkaille. Vieruspöydistä löytyy muun muassa kiperien paikkojen päätöstentekijää, sponsoria ja huulenheittäjää.
– Pystyy muillekin tarjoamaan ilon. Aika usein joku kysyy, paljonko voitimme, vaikka sen melkein tietää, että taas tuli pelkkää häviötä, Helin naurahtaa.