LOIMAAN kaupunki ja sen omistama Loimaan vuokra-asunnot oy suunnittelevat Alastarolla sijaitsevan Pajapuiston vuokrakerrostalon purkamista. Edellytyksenä on, että kiinteistön purkamiseen saadaan myönteinen avustuspäätös valtiolta, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (Ara).
Aihe oli esillä maanantain kaupunginhallituksessa, joka käsitteli vuokra-asuntoselvitystä ja sen pohjalta määriteltäviä omistajaohjauspoliittisia linjauksia. Hallituksen esityksen perusteella kaupunki oikeuttaa omistamansa vuokra-asuntoyhtiön hakemaan ja toteuttamaan sen omistamien kohteiden purkuja tilanteen parantamiseksi. Tässä vaiheessa purkaminen koskee Loimijoentie 97 -kiinteistöä eli Pajapuistoa.
Hallituksen 2. varapuheenjohtaja Esko Lundgren (vas.) ehdotti lisäyksenä hallituksen esitykseen, että Alastaron osalta vuokria pitäisi tarkistaa ja niitä tulisi laskea.
– Tällä hetkellä koko Loimaan kaupungin alueella on sama neliövuokra, joka on epäoikeudenmukainen asukkaille, koska asunnot ovat kunnoltaan ja iältään eritasoisia sekä palveluiden saatavuus eri kaupungin alueilla on erilainen, hän perustelee.
Lundgrenin esitys hävisi äänestyksessä lukemin 4–7. Lundgrenin esityksen puolesta äänestivät hänen lisäkseen Riina Heinonen (vas.), Timo Tamminen (sd.) ja Simo Rajamäki (ps.).
Selvitys ja hallituksen esitys etenevät seuraavaksi kaupunginvaltuustolle, joka käsittelee aihetta tämän kuun loppupuolella.
PAJAPUISTON vuokrakerrostalo on rakennettu vuonna 1974. Kerrostaloa on remontoitu 2000-luvun alun tietämillä, ja kohteessa on valtion remonttilainaa runsaat 600 000 euroa jäljellä. Kerrostalossa on yhteensä 23 asuntoa, ja Loimaan vuokra-asuntojen toimitusjohtaja Hanna Rannanperä kertoo, että asunnoista seitsemän on parhaillaan tyhjillään.
Rannanperä arvioi, että nopeimmillaan Pajapuiston purkamiseen voitaisiin päästä ensi vuonna, jos kaupunki saa purkamiseen avustusta. Hän muistuttaa, että kaikille Pajapuiston asukkaille etsitään toinen vuokra-asunto ja halutessaan vuokra-asunnon saa myös Alastarolta.
KAUPUNGIN kehittämisjohtaja Matti Tunkkari perustelee kaupungin omistajaohjauspoliittisia linjauksia sitä taustaa vasten, että vuokra-asuntoyhtiöt ovat yleisesti Suomessa taloudellisissa ongelmissa niillä alueilla, joissa asuntojen kysyntä on hiipunut. Hänen mukaansa Loimaa lukeutuu näihin paikkakuntiin: vuokra-asuntojen käyttöaste on Alastarolla ja Mellilässä muita Loimaan alueita matalampi.
Vuokra-asuntoselvityksen perusteella Alastarolla vuokra-asuntojen käyttöaste on ollut jo useita vuosia muita alueilta heikompi: viime vuosina käyttöaste on vaihdellut 60–80 prosentin välillä.
Hänen mukaansa kaupunki tavoittelee vuokra-asuntomarkkinoiden tasapainoa ja kaupungin muun muassa vähentäneen vuokra-asuntotarjontaa jo aiempien selvitysten pohjalta yksittäisten kohteiden osalta.
Tunkkari huomauttaa tyhjien vuokra-asuntojen aiheuttavan tappiota vuokra-asuntoyhtiölle. Hän havainnollistaa Pajapuiston vuokrakerrostalon tuottavan suurimpana yksittäisenä kohteena tappiota noin 50 000 euroa vuodessa. Rannanperä muistuttaa, että kyseinen tappiosumma voitaisiin käyttää toisaalla vuokra-asuntotarjonnan kehittämiseen.
Loimaan vuokra-asuntoyhtiön taloudellista tilannetta Tunkkari havainnollistaa sillä, että yhtiöllä on pitkäaikaista velkaa noin 4,7 miljoonaa euroa. Rannanperän mukaan yhtiö voi myös hakea valtiolta purkuakordia purettavaksi esitetyn kohteen osalta.
Purkuakordilla viitataan aravavuokratalon omistajan taloudellisten vaikeuksien helpottamiseen tai ennaltaehkäisemiseen antamalla osa valtion lainasta anteeksi, jos vuokratalo puretaan.
SAMAAN aikaan, kun kaupunki suunnittelee vanhan vuokra-asuntokannan vähentämistä, Loimaan vuokra-asunnot on varannut rivitalotontin kantakaupungista Moisionpellon asuinalueelta uutta vuokrarivitaloa varten. Uuden vuokra-asuntokannan rakentamisen edellytyksenä on, että vanhaa asuntokantaa saadaan vähennettyä (LL 20.4.).
Tunkkarin mukaan uudistuotanto on perusteltua kantakaupungille, koska vuokra-asuntojen kysyntä keskittyy keskustaan.
Lisäksi kaupungin viimeisimmät tavanomaiset vuokra-asunnot on rakennettu 1990-luvun alussa. Selvityksen perusteella korjaustarpeet alkavat olla osin välttämättömiä kiinteistöjen ollessa yli 30-vuotiaita.