Esityksen mukaan nuorten työpaja siirrettäisiin Ylistaronkadun niin kutsuttuun puutyöhalliin. Entistä kutomohallia, joka toimitti kuntavaaleissa äänestyshuoneen virkaa, käyttäisivät jatkossa kaupungin liikuntatoimi ja Loimaan työväenopisto.
Lapidus-hallilla olevia toimintoja on oltu siirtämässä Ylistaronkadulle jo pitkään. Rakennus on kaupungin kiinteistöjen ylläpito-ohjelman mukaan myytävä tai purettava, mutta korvaavia tiloja ei ole toistaiseksi osoitettu.
Epätietoisuus on kalvanut paitsi kiinteistön toimijoita myös kuntalaisia. Lapiduksen säilyttämisen puolesta tehtiin keväällä kuntalaisaloite.
– Tärkeä asia oli saada työrauha ja kartoitus siitä, mistä tilanteesta lähdetään rakennusteknisesti ja rakennuksen käytön suhteen. Tämän hetken toimintaa ei olla supistamassa tai muuttamassa ennen kuin tiedetään työllisyystoimien vaikutus työllisyyden hoitoon, työllisyyspäällikkö Kaisa Kantola vakuuttaa sähköpostitse.
Kantolan lisäksi toimintojen järjestämistä pohtineeseen työryhmään kuuluivat kehittämisjohtaja Matti Tunkkari , rakennuttamisinsinööri Harri Laaksonen ja huhtikuussa irtisanoutunut tekninen johtaja Pekka Rouhiainen.
LAPIDUKSEN toimintojen järjestämiseen liittyvät kysymykset olivat kiistaton lähtölaukaus työryhmän perustamiseen, mutta toisaalta Ylistaronkadun vapaana oleviin tiloihinkin kaivattiin viimein selvyyttä.
Lapiduksella on nuorten työpajan lisäksi niin kutsuttu rempparyhmä sekä yhdistysvetoisesti toimivat Loimaan seudun työkeskuksen tuki ry ja Loimaan Seudun Työttömät ry, jotka tuottavat työllisyyspalveluja kaupungille.
Muiden toimintojen kuin nuorten työpajan kohtalo on iso kysymysmerkki. Sote-uudistus vie sosiaali- ja terveyspalvelut kunnilta maakunnalle. Työ- ja elinkeinoministeriön uudistus taas sysäisi tämänhetkisen tiedon perusteella työllisyydenhoidon kuntien vastuulle. Työllisyystoimien raju uudistus tapahtunee vuonna 2024.
Lapidus-hallin toimijoiden yhteenliittymästä on synergiaetuja, joista ei kannata kehittämisjohtaja Tunkkarin mukaan luopua ennenaikaisesti. Muuttolaatikoita alettaisiin siis pakata vasta Te-uudistuksen voimaan astuessa.
70-LUVULLA valmistunut Lapidus-halli on huonokuntoinen. Luonnehdinta ”huonokuntoinen” määriteltiin virallisesti toukokuussa.
Kuntokartoittaja Raksystems oy:n mukaan Lapidus on välttävässä kunnossa. Pitkän tähtäimen huolto- ja korjaussuunnitelma maksaisi kaupungille arvonlisäverottomasti 1,1 miljoonaa euroa. Kiireellisimmin korjausta tarvitsisivat sähkö- ja telejärjestelmät.
Matalan osan vesikatteiden uusiminen maksaisi Raksystemsin arvion mukaan 155 000 euroa. Kuntokartoituksen laatija suosittelee, että vesikatteet korjattaisiin kahden vuoden sisällä.
Tasakattoisen hallin kattokaivot eivät vedä kunnolla, ja rakennuksessa havaittiin vanhoja vuotojälkiä. Katselmuksessa ei kuitenkaan havaittu akuutteja kosteusvaurioita.
– Korjauksiin tarvittavan rahan löytymisen päättää talousarvion hyväksyvä taho, Harri Laaksonen toteaa.
TYÖ- JA elinkeinoministeriön koko Suomea koskevan palveluiden mylläämisen tavoitteena on niin kutsuttu pohjoismainen malli, jossa työllisyyspalveluvastuu on paikallistasolla. Palveluihin ja etuisuuksiin liittyvät rahoitusvastuut uudistetaan siten, että malli kannustaa työllisyyden edistämiseen.
Uutta mallia kokeillaan jo osassa kunnista, esimerkiksi Koskella ja Marttilassa muttei Loimaalla.
Nuorten työpajatoiminta on selvästi jäämässä kaupungin toiminnaksi, kuten se on ollut tähänkin asti. Uudistus siirtäisi myös muut työnhakijat työttömyyden kestosta tai syistä huolimatta kaupungin vastuulle. Työryhmän arvion mukaan se tarkoittaisi Loimaan kohdalla 700 työtöntä.
Loimaa haluaisi edistää seudullista yhteistyötä, jotta työllisyydenhoitoon on osoittaa riittävä ammattitaito ja henkilöstömitoitus. Koski, Marttila, Pöytyä, Oripää, Aura sekä koulutuksenjärjestäjä Novida kokoontuivat Loimaan kaupunginhallituksen ehdotuksesta kesäkuussa selvittämään seutukunnallisen mallin edellytyksiä.
– Aika harva oli ehtinyt asiaa tutkia tarkemmin. Mutta valmistelu etenee ja kustannusvastuu on yksi ensimmäisistä vastuista, joita käsittelemme. Tätä käsittelyä jatketaan syyskuun puolivälissä, Tunkkari kertoo.
Uuden mallin mukaan kuntouttavasta työtoiminnasta ei olisi enää kunnille hyötyä sakkomaksujen minimoinnissa. Sakkomaksut ovat pitkäaikaistyöttömille maksettavan työmarkkinatuen osa, joka kustannetaan kunnan kirstusta.
– Vasta työllisyystoimien tarkennuttua voidaan tehdä realistinen suunnitelma toimintojen kehittämisestä. Näillä näkymin tarkennusta asiaan hallituksen osalta ei ole tulossa ainakaan vielä syksyn budjettiriihessä, Kantola viestittää.