Oona Tepponen
Virttaalla saattoi keskiviikkona havaita museorekisterissä olevia ajoneuvoja, joita seuraamalla löysi itsensä Siilipesän pihamaalta.
Kokoontumista oli suunniteltu jo pitkään, mutta sateet ovat pilanneet suunnitelmat. Kesäkuun toisena päivänä sää oli kuitenkin aurinkoinen ja Siilinpesän piha ajoittain täynnä.
– Paikka miellyttää: iso asfalttipiha ja sijainnin kannalta hyvä, kun Oripää ja Huittinenkin ovat lähellä. Tähän saattaa moni poiketa ihan vaan ohikulkumatkallakin, Matti Suonpää kertoi viitaten Virttaan sijaintiin.
Juuri niin kävi vuoden 1973 Ford Taunusta kuljettaneelle Maria Vähäojalle . Pysähdyspaikka ei ollut suunniteltu, mutta alla sattui olemaan teemaan sopiva ajopeli.
– Isälläni oli myös aikoinaan Ford Taunus. Tämä on ollut minulla nyt muutaman kuukauden. Suhteellisen alkuperäiskuntoinen, mutta maalipinta on uusi, Vähäoja kertoi ennen matkan jatkumista.
Tapahtuman lehti-ilmoitus yhdessä puskaradion kanssa houkutteli paikalle väkeä niin läheltä kuin kaukaa. Tuulikki ja Markku Lähteenoja ajelivat Köyliöstä Virttaalle vuoden 1968 Toyota Coronalla, joka sopii nimensä mukaisesti erityisesti tähän aikaan.
– Vaikka olen ennenkin sanonut, että ei se tästä tartu, Markku Lähteenoja naurahti.
Vanhat koneet ovat omistajilleen monesti enemmän kuin ajoneuvoja.
– Ajelu on meille yhteinen harrastus, kummallekin jotain. Kierrämme silloin tällöin lähiseuduilla, kaukaisin reissu on tainnut olla Seinäjoelle, Lähteenojat kuvailivat.
Harrastukseen saa uppoamaan tunnin jos toisenkin, kuten Jarkko Mäkelä totesi esitellessään vuoden 1960 Volvo PV 544:ää.
– Tähän on mennyt varmasti tuhannen tuntia, jos edes riittää. Alusta loppuun olen laittanut auton itse, Mäkelä kertoi.
Kokoontumisia on tarkoitus jatkaa keskiviikkoisin kesäsäiden salliessa.
– Ukkelit tykkää kokoontua, kun on koneita mitä tuoda näytille ja katsoa. Tämä on elämänmittainen harrastus, jonka toivoisi jatkuvan, Suonpää kuvaili.
– Eikä siitä oikein eroonkaan pääse, vierestä huomautettiin.
