Suurmies kuuluu edelleen puheenparressamme

0
Rovasti Antero Vareliuksen syntymästä tuli kuluneeksi 200 vuotta. Kuva: Katriina Reijonen.

LOIMAA Loimaa-Seuran sihteeri Ulla Kaskiluoto sekä Tyrvään seudun kotiseutuyhdistyksen edustajat Jorma Hämäläinen ja Kaarlo Satimus laskivat keskiviikkona seppeleet rovasti Antero Vareliuksen haudalle. Varelius syntyi 14. heinäkuuta 1821 eli hänen syntymästään tuli kuluneeksi 200 vuotta.

Tyrvääläissyntyisen Antero Vareliuksen sukunimestä käytettiin myös muotoa Warelius. Loimaalle pappisvihkimyksen saanut mies muutti vuonna 1869.

– Varelius oli kansakoululaitoksen kehittämisessä mukana ja aikamoinen kansantieteilijä, jonka aikalaishistoriankirjoituksia on jäänyt näihin päiviin, Hämäläinen pohtii paikallisen suurmiehen ansioita.

– Loimaalle tultuaan hän laittoi leväperillä olleen köyhäinhoidon kuntoon, eläkkeellä oleva kirkkoherra Yrjö Jaatinen muistuttaa.

Jaatinen jakoi seppeleenlaskijoille anekdootin, jonka mukaan kirkkoherran vaimo Natalia olisi jumalanpalveluksen jälkeen moittinut, etteivät seurakuntalaiset kuulleet kunnolla saarnaa.

– Tähän Antero vastasi, että näkivätpä ainakin komean muotoni.

Tyrvääläiset Jorma Hämäläinen ja Kaarlo Satimus saivat Loimaa-Seuran Ulla Kaskiluodolta Antero Vareliukseen liittyvää kirjallisuutta. Kuva: Katriina Reijonen.

Varelius oli Elias Lönnrotin aikalainen ja yhteistyökumppani. Siitä ei ole varmuutta, kuinka pitkälti Lönnrotin töistä on kiittäminen Vareliusta, mutta loimaalaiset ja tyrvääläiset voivat olla huoletta ylpeitä kielen uudistajastaan.

– Kielessä, jota puhumme, on edelleen paljon Vareliuksen ilmauksia, Kaskiluoto kertoo ja kuvailee kielinikkaria valtavan lämminhenkiseksi ja sosiaaliseksi ihmiseksi.

Varelius kirjoitti useita tietokirjoja ja hänen mukaansa on nimetty Sastamalassa toimiva Warelia-kustantamo.

Antero Varelius kuoli vuonna 1904. Rovastin ja hänen puolisonsa hautakivi sijaitsee Kanta-Loimaan kirkon suojassa rakennuksen luoteispuolella.

Loimaa-Seuran Ulla Kaskiluoto laski seppeleen Antero Vareliuksen haudalle. Rovastia muisti myös Tyrvään seudun kotiseutuyhdistys. Kuva: Katriina Reijonen.