YPÄJÄN kirjasto ottaa askel kerrallaan haltuun uutta omatoimimallia, jossa osa aukioloajoista on kirjastokortin näyttämisen takana.
Invaluiskan päässä olevalla ovella on jo kortinlukija, varsinainen oviautomatiikka asennetaan lähiaikoina. Ovet eivät kuitenkaan vielä aukene korttia näyttämällä, vaan omatoimitunnit otetaan käyttöön vasta vuodenvaihteen aikoihin.
Henkilökunta perehdyttää sillä välin asiakaskuntaa upouuden lainausautomaatin käyttöön. Tutustujia ei ole ollut ruuhkaksi asti.
– Jotkut ovat kyselleet, mikäs laite tämä on. Pikkuhiljaa tätä aletaan ottaa käyttöön, erikoiskirjastovirkailija Sisko Nurminen esittelee lainausautomaattia ja sen vieressä olevaa palautuslokeroa.
Lainausautomaatilla jokainen kirjastokortin haltija, jolla on käytössään verkkokirjastoon vaadittava pin-koodi, voi lainata, palauttaa ja uusia aineistoa helppokäyttöisellä lainauspäätteellä.
Nurminen ja kirjastovirkailija Kristiina Seppä kokevat automaatin olevan helppokäyttöinen ja opastavan koko ajan asiakasta.
ALKUPERÄISEN ajatuksen mukaan kirjaston tiloista vain murto-osa, lähinnä lehtien lukusali, olisi ollut käytössä omatoimitunteina. Sittemmin kuviota järkeistettiin niin, että koko kirjasto on näyttelytilaa, kotiseutukokoelmaa, henkilökunnan tiloja ja vinttiä lukuun ottamatta saavutettavissa.
Sisko Nurminen ja Kristiina Seppä arvelevat, että tunteja lisätään varsinkin iltaan ja viikonloppuun.
– Etenkin mökkiläisillä on ollut toive, että lauantaiaukioloaika saataisiin takaisin. Ehkä me aloitamme pienestä, Nurminen puntaroi.
Sivistyslautakunta päättää venytetyistä aukioloajoista. Henkilöstön työtunteihin omatoimiajoilla ei pitäisi olla vaikutusta.
– Jotkut asiakkaista sanovat, että haluavat edelleen palvelua, Seppä kertoo.
Aamutunnit voisivat palvella etenkin lehtien lukijoita. Monet käytännön asiat vaativat vielä tarkennusta. Miten esimerkiksi lehdet löytävät tiensä lukusaliin, jos henkilökunta ei ole paikalla kirjaston auetessa?
– Tammelassa on sellaista omatoimiaikaa, jolloin henkilökunta on paikalla, mutta tekee omia töitään. Mutta en minä ainakaan kehtaa huutaa, että en minä nyt palvele, Nurminen tunnustaa aamuaukioloajoista keskusteltaessa. Kirjaston henkilökunta tulee töihin ennen kirjaston aukeamista.
KIRJASTOVIRKAILIJAT toivovat, että tiloissa käyttäydytään asiallisesti. Yleisesti ottaen kirjaston aineistoja käsitellään hyvin ja hävikkiä on vähän.
– On meillä sitten kamera- ja kulunvalvonta, mutta vahinko on jo sattunut, jos niitä joudutaan katsomaan, Nurminen huokaa.
Nurminen ja Seppä kuitenkin tuntevat ennakkotapauksia muilta paikkakunnilta, joissa omatoimiaikoja on jouduttu rajaamaan väärinkäytösten vuoksi. Naiset muistuttavat, että kirjaston omaisuus on kaikkien yhteistä omaisuutta.
Omatoimikirjastoa on puuhattu Ypäjälle jo pidemmän aikaa. Hankkeeseen saatiin 15000 euroa aluehallintovirastolta viime vuonna, mutta hankerahan käyttöaikaa jatkettiin koronan varjolla tälle vuodelle. Kunnan omarahoitusosuus on noin 10000 euroa.
Omatoimikirjaston laitteet ja talotekniikan toimitti Lyngsoe Systems, jonka järjestelmät toimivat yhteen kirjaston jo olemassa olevien tietokantojen kanssa. Oven automatiikka ostetaan Loimaan Lukolta, sähkötyöt ovat Jorpekin käsialaa.
Jokioisten ja Humppilan kirjastot saavat omat automatiikkaansa samaan aikaan kuin Ypäjä. Vaikka kirjastot kuuluvat Louna-verkostoon, hankkeet ovat erilliset. Lounan muita kirjastoja ovat Forssa ja Tammela.
Louna-kirjastojen yhteistyötä ollaan tiivistämässä Kirjastopalveluita seudullisesti -hankkeessa. Hankkeen piti päättyä toukokuussa ja uuden hallintomallin sekä palvelurakenteen astua voimaan kesäkuussa, mutta yhteistyösopimuksen hiominen jatkuu tulevalle valtuustokaudelle.
YPÄJÄN kirjaston tulevaisuus lienee turvattu tulevista uudistuksista huolimatta.
Nurminen toivoo, että hallinnon yhdistäminen vapauttaisi aikaa kirjaston kehittämiseen. Ypäjän kirjasto toimii alle kahden henkilötyövuoden resurssilla, mikä pakottaa priorisoimaan työtehtäviä.