LOIMAAN kaupunki pyrkii päättämään vielä tämän vuoden aikana mahdollisen uuden ikäihmisten asumispalveluyksikön toteuttamisesta Loimaalle.
Iäkkäiden asumisyksikköä suunnitellaan Loimaalle, koska väestö vanhenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Kaupungin sote-johtaja Timo Hokkanen muistuttaa ikääntyneiden lukumäärän kasvavan absoluuttisestikin.
Toisena tärkeänä perusteluna Hokkanen pitää sitä, että tällä hetkellä Loimaalta puuttuu ikäihmisten välimuotoinen asumispalvelu, jolloin kotihoidosta voidaan joutua siirtymään suoraan tehostetun palveluasumisen piiriin ja kynnys siirtyä voi olla tällöin korkea. Hän pitää tärkeänä sellaista yhteisöllistä asumista, jossa iäkkäiden osallistumismahdollisuudet säilyvät pidempään.
Hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Jari Välimäki (kesk.) kertoo, että Loimaalla on jo nyt tarve sekä tavallisille että tehostetun palveluasumisen paikoille. Hän huomauttaa tämän kuormittavan parhaillaan ennen kaikkea kotihoitoa ja sen henkilöstöä.
– Kotihoidon hoitajien määrä ei ole kuitenkaan merkittävästi noussut.
Hokkasen mukaan tarve asumispaikoille ilmenee siten, että parhaillaan 14 loimaalaista ikäihmistä on sijoitettu asumaan muille paikkakunnille, kun asumispaikkoja ei ole Loimaalla. Kotihoidon palveluiden piirissä on puolestaan kuukausittain 10–15 sellaista iäkästä, jotka pystyvät nipin napin selviytymään kotonaan kotihoidon avulla.
Välimäen mukaan asumispaikkojen vajeeseen vaikuttaa osaltaan se, että kaupunki päätti muutama vuosi sitten asumisyksikön toteuttamisesta Alastarolle yksityisenä hankkeena, mutta ratkaisusta valitettiin, aikaa kului eikä Attendo enää lähtenyt toteuttamaan hanketta.
Hyvinvointilautakunnan jäsenet Maarit Koivisto (vas.) ja Jarmo Metsänperä (ps.) sekä puheenjohtaja Jari Välimäki ovat kaikki sitä mieltä, että Loimaalle tarvitaan uusi asumisyksikkö iäkkäille.
Heidän mielestään palvelutarpeen kasvuun ei pidä vastata lisäämällä ostopalveluita. Metsänperän mielestä Loimaalla ollaan jo muutenkin ajettu niin sanotusti ostopalvelumiinaan, ja hän arvelee, että maakunnallisten hyvinvointialueiden olisi aikanaan helpompi siirtää iäkkäitä muille paikkakunnille asumaan, jos he ovat ostopalvelupaikoilla.
Koivisto ja Metsänperä huomauttavat, että niin sanottu nollavaihtoehto eli ettei uutta yksikköä rakennettaisi, pitäisi unohtaa jo siitä syystä, koska se ei ole aiemmin hyväksytyn ikäihmisten palveluiden järjestämisstrategian mukainen ja koska Loimaalla on nimen omaan tarve saada lisää palveluasumispaikkoja.
Koivisto, Välimäki ja Metsänperä ovat kaikki samaa mieltä siitä, että uuden yksikön toiminta pitäisi järjestää kunnallisena. Välimäki huomauttaa, että tehostetusta palveluasumisesta on Loimaalla ulkoistettu jo noin 62 prosenttia, joten omalla uudella yksiköllä tuotanto olisi suurin piirtein tasan kunnallisen ja yksityisen kesken.
Tavallista palveluasumista puolestaan kaupungilla ei ole lainkaan omana tuotantona.
Koivisto pitää vaihtoehtoa, jossa kasvavaan palvelutarpeeseen vastattaisiin ainoastaan ostopalvelulla, todennäköisesti kokonaistaloudellisesti muutenkin kalleimpana. Jos Loimaalta ei löydy riittävästi palveluasumispaikkoja, kaupungin on ostettava palvelut muilta paikkakunnilta ja omaiset saattavat joutua kulkemaan pitkiäkin matkoja katsomaan läheisiään.
Päätöksenteolla on sikäli kiire, että ensi vuosi on viimeinen vuosi, kun Loimaan kaupunki vastaa perustason sote-palveluiden järjestämisestä ennen hyvinvointialueiden aloittamista.
– Nyt tämä asia pitää ratkaista, kun se on vielä meidän päätettävissä, Välimäki katsoo.
Ennen päätöksentekoa kaupunki järjestää kuntalaisille asukastilaisuuden aiheen tiimoilta marras-joulukuussa.
Välimäki kaipaa jatkovalmistelun myötä vaihtoehtojen kustannusvertailua. Hän pitää kustannuspuolta tärkeänä, koska veronmaksajien rahoista on kyse yhä silloin, kun sote-palveluiden järjestäminen siirtyy maakunnalliselle hyvinvointialueelle.
Koiviston mielestä olennainen ratkaistava kysymys jatkovalmistelussa on kotihoidon toimipiste ja etenkin keskustan alueella. Hän huomauttaa, että kaupunki on vuokrannut kotihoidon keskustan toimipisteen ulkopuoliselta Virastotalosta, ja hänen mukaansa tilat ovat liian pienet ja soveltumattomat.
Ratkaistavana on, korvataanko uudisrakennuksella Ilolakoti
LOIMAA Ikäihmisten palveluasuminen on parhaillaan kaupungilla valmistelussa, ja hyvinvointilautakunta tutustui alustaviin toteutusvaihtoehtoihin tiistai-iltana ja antoi ohjeistusta jatkovalmisteluun.
Vaihtoehtoja on kolme, joista kaksi sisältää uuden asumispalveluyksikön rakentamisen Loimaan keskustan alueelle. Kaupunki ei rakentaisi yksikköä itse, vaan etsisi kilpailutuksen myötä kumppanin, joka vastaisi yksikön rakentamisesta ja lähtökohtaisesti myös omistamisesta.
Niin sanottuna nollavaihtoehtona on se, ettei uudisyksikköä rakenneta, vaan jatketaan nykyisellä palvelurakenteella ja vastataan lisääntyvään palvelutarpeeseen ostopalveluilla.
Uuden palveluasumisyksikön laajuuteen vaikuttaa se, korvataanko uudella yksiköllä Alastarolla sijaitsevien Ilolakotien toimintaa. Jos Ilolakotien toiminta säilytetään, uusi ikäihmisten palveluasumisyksikkö voidaan rakentaa pienempänä eli yksikköön tulisi 30 paikkaa tehostetulle palveluasumiselle ja 30 paikkaa tavalliselle palveluasumiselle.
Jos taas Ilolakotien nykyinen tehostettu palveluasuminen lakkautetaan, uuteen yksikköön tarvitaan enemmän paikkoja eli 60 tehostetun palveluasumisen paikkaa ja 30 tavallista paikkaa.
Kaupungin sote-johtaja Timo Hokkanen kertoo, että Ilolakotien nykyisille asukkaille osoitettaisiin paikka uudesta asumisyksiköstä, eikä heidän tarvitsisi erikseen hakea asumispaikkaa.
Kumpaankin uudisrakennusvaihtoehtoon sisältyy se, että niille ympärivuorokautista kotihoitoa tarvitseville asiakkaille, jotka tällä hetkellä asuvat kotona ja ovat kotihoidon yöpartion palveluiden piirissä, tarjottaisiin asumispaikkaa uudesta asumispalveluyksiköstä. Lisäksi jos kaupunki päättää lakkauttaa Ilolakotien tehostetun palveluasumisen, kaupunki voisi sopia Loimikodin kanssa ympärivuorokautisen kotihoidon järjestämisestä.
– Yöpartiotoimintaa ei siis enää olisi nykyisessä muodossa ikäihmisten osalta, Hokkanen täsmentää ja huomauttaa, ettei tämä koske vammaispalveluiden piirissä olevia.
Jos Ilolakodin tehostetusta asumispalvelusta luovuttaisiin, Ilolakodin kiinteistöön voitaisiin järjestää omaishoidon tueksi 2–3 intervallipaikkaa, joissa tarjottaisiin palvelua kotihoidon periaatteella. Uuteen keskittymään Loimaan keskustassa perustettaisiin yhtälailla 2–3 intervallipaikkaa kotihoidon periaatteella toimiviksi.
Kummassakin vaihtoehdossa uudisrakennukseen sijoitettaisiin myös kotihoidon toimipiste. Kotihoidon toimipisteet voitaisiin joko keskittää kaikki uuden asumispalveluyksikön yhteyteen tai hajauttaa Ilolakodin kiinteistöön, uuteen palveluasumisyksikköön sekä Hirvikoskelle nykyisiin tiloihin.
Hokkasen mukaan kotihoidon toimipisteet ovat tarkastelussa mukana ennen kaikkea siksi, koska kotihoidon palveluiden olisi aikanaan järkevää sijaita uuden asumispalveluyksikön läheisyydessä.
Hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Jari Välimäki (kesk.) perustelee Alastarolla sijaitsevien Ilolakotien olevan tarkastelussa mukana siksi, koska Ilolakodin kiinteistö on vanha ja kaipaa peruskorjaamista.
Hän sanoo, että jos kaupunki lähtisi peruskorjaamaan yksikköä nykyvaatimusten mukaisiksi, se tietäisi Ilakotien nykyisten noin 30 hoitopaikan vähenemistä uusien kriteerien myötä.
Lautakunnan jäsen Jarmo Metsänperä (ps.) on sitä mieltä, että tehostettu palveluasuminen pitäisi säilyttää Ilolakodeissa Alastarolla, vaikka kiinteistö vaatisikin pientä remonttia. Hän huomauttaa, että aikanaan tulevien maakunnallisten hyvinvointialueiden on huomioitava olemassa olevat tilat.
Metsänperä pitää tärkeänä sitä, että iäkkäät voidaan hoitaa niillä paikkakunnilla, joissa he ovat asuneet. Tämä on hänen mielestään tärkeää myös omaisten ja läheisten kannalta, jotka käyvät katsomassa iäkkäitä asumisyksiköissä.
Keskustaan vai Alastarolle?
LOIMAA Molemmissa hyvinvointilautakunnalle esitellyissä uudisrakennusvaihtoehdoissa uusi palveluasumisyksikkö rakennettaisiin Loimaan keskustaan.
Kaupungin kaavatoimikunta on aiemmin ehdottanut asumisyksikön sijoitusvaihtoehdoiksi Loimaan keskustasta niin sanottua Lindenin tonttia ja Lastentalon tonttia sekä Alastaroa (LL 13.4.).
Sote-johtaja Timo Hokkasen alustava esitys lähtee kaavatoimikunnan ehdottamista Lindenin ja Lastentalon tonteista, joita hän pitää päävaihtoehtoina. Hän perustelee tätä muun muassa palveluiden läheisyydellä.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on tehnyt kesällä valtuustoaloitteen, jonka mukaan uusi ikäihmisten palveluasumisyksikkö pitäisi sijoittaa Alastarolle (LL 24.6.).
Hyvinvointilautakunnan jäsen Maarit Koivisto (vas.) ei pidä palveluasumisyksikön sijaintia kynnyskysymyksenä, jolla hän lähtisi hidastamaan päätöksentekoa, vaan hän pitää tärkeimpänä sitä, että Alastarolla turvataan mahdollisuus palveluasumiseen jatkossakin.
Koivisto huomauttaa, että Alastarolla Loimikodissa on jo nyt hyvät palvelut, joiden piirissä voivat asua parempikuntoiset ikäihmiset ja sellaiset, joilla ei ole pitkälle edennyttä muistisairautta. Hänen mukaansa lautakunnan on keskusteltava siitä, miten turvataan vaikeasti muistisairaiden hoito.
