LOIMAAN SEUTU Kauppojen aulat ovat viime aikoina kokeneet melkoisen muutoksen yleisilmeissään. Kun aiemmin seinustoja väritti pitkä rivi erilaisia peliautomaatteja, enää niitä on siellä muutama hassu.
– Vielä muutama vuosi taaksepäin niitä sai olla 15, mutta nyt vain neljä, vahvistaa Veikkauksen viestintäpäällikkö Tomi Auremaa ja sanoo yhtiön vähentäneen kauppoihin, kioskeihin, ravintoloihin ja huoltoasemille hajasijoitettujen peliautomaattien määrää kaikkiaan yli 40 prosenttia.
Kysyttäessä tilastoja Loimaan osalta Auremaa ei tarkenna, kuinka paljon ja mistä automaatteja on vähennetty. Hän vetoaa siihen, ettei Veikkaus raportoi kuntakohtaisia tietoja, koska niiden määrät saattavat muuttua hyvinkin nopeasti suuntaan tai toiseen.
PELAAMINEN on vähentynyt huomattavasti paitsi peliautomaattien määrän vähenemisen myös muiden toimenpiteiden, kuten tänä vuonna voimaan tulleiden pakollisen tunnistautumisen sekä tappiorajan asettamisen vaikutuksesta.
– Näiden toimien kautta suomalaiset häviävät vuositasolla 500 miljoonaa euroa vähemmän kuin ennen, kun vertailumittarina käytetään aikaa ennen koronaa, Auremaa toteaa.
Myös Loimaan Citymarketin Veikkauspisteen myyjä Tuija Varjus on havainnut peliautomaattien käytön vähentyneen huomattavasti siitä, mitä se oli ennen koronasulkua. Toisaalta hän kertoo pelaajien siirtyneen osittain Veikkauksen tiskille, josta ostetaan esimerkiksi arpoja.
Peliautomaatilla pelaamassa ollut nimettömänä esiintyvä mies on tehnyt saman havainnon kuin Varjus:
– Kyllä minunkin mielestäni pelaajia on nykyään vähemmän, hän toteaa ja sanoo itse pelaavansa vain silloin tällöin. Tunnistautumista hän pitää hyvänä asiana.
Veikkauksen tiskillä arpoja ja Lotto-kupongin ostamassa käynyt nainen puolestaan sanoo tunnistautumisen johtaneen hänen kohdallaan siihen, ettei peliautomaateilla tule enää käytyä juuri lainkaan.
– Aiemmin tuli pistettyä aina välillä kolikoita koneisiin, mutta nyt kun on tunnistautuminen, en halua enää oikein pelata.
THL:N TUOREIMMAN väestökyselyn mukaan kolmisen prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista pelaa rahapelejä ongelmallisesti. Henkilöiksi muutettuna se on noin 112000.
Pelihaittoja tutkinut THL:n tutkimuspäällikkö Susanna Raisamo sanoo olevansa tyytyväinen Veikkauksen tekemiin rajoitustoimenpiteisiin, vaikka huomauttaa, että tilannetta on seurattava koko ajan tarkasti. Tulevaisuudessa hän toivoo, että hajasijoitetut peliautomaatit poistetaan kokonaan, sillä ne ovat hyvin koukuttavia ja riippuvuutta aiheuttavia.
– Pelin tempo ja audiovisuaalisuus vilkkuvine valoineen ja pimputtavine äänineen ovat sellaisia elementtejä, että ne tempaavat ihmisen mukaansa. Korkea palautusprosentti ja läheltä piti -tilanteet saavat jatkamaan pelaamista, Raisamo luettelee pelien koukkuja.
Niiden sijoittelun suhteen hän esittää kritiikkiä, sillä tutkimusdata osoittaa automaattien keskittyvän sellaisille alueille, joissa on heikompiosaisia ja alemman tulotason ihmisiä.
– Tällä hetkellä peliyhtiö tekee sijoitteluratkaisut itsenäisesti, mutta toivon, että jatkossa ei mentäisi aina raha edellä vaan otettaisiin huomioon myös sosioekonominen ympäristö.
VASTUU peliautomaattien valvonnasta on sijoituspaikan henkilökunnalla.
Kesko Oyj:n Lounais-Suomen aluejohtaja Lauri Inna sanoo, että esimerkiksi Loimaan Citymarketissa pelit on sijoiteltu siten, että kassoilta on jatkuva näköyhteys niihin.
– Valvonta on hyvin tarpeellista ja siksi koulutamme joka vuosi henkilökuntaamme peliautomaattien valvonnassa. Puutumme myös herkästi, jos ihminen näyttää alle 30-vuotiaalta.
Hän pitää erittäin tärkeänä, että peliongelmaan puututaan ja siksi hän näkee pakollisen tunnistautumisen ja tappiorajan asettamisen myönteisenä kehityksenä.
– Veikkaukselta saamiemme tietojen mukaan meidän kaupoissamme pelaaminen on vähentynyt 30 prosenttia tämän vuoden aikana. Siinä ei ole tosin arvioitu erikseen koronan vaikutusta.