Rouhiaisen mukaan ensi keväänä katsotaan, miten syysvehnä on talvehtinut. Vehnän voidaan antaa jatkaa kasvuaan, sitä voidaan täydentää lisäkylvöllä tai jos talvehtiminen on epäonnistunut, kylvää tilalle jotain muuta.
Rouhiaisen viljelemä tila on yksi pilottitiloista, joka on mukana Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen Hima-hankkeessa, joka tähtää hiilensidonnan maksimointiin ja viljelykiertojen edistämiseen sokerijuurikaspelloilla.
Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön runsas vuosi sitten käynnistämää maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden kasvihuonepäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja.
Sokerijuurikas on erityisesti loppukasvukaudesta yksi parhaista hiilinieluna toimivista viljelykasveista, mutta Rouhiainen muistuttaa, että sadonkorjuun jälkeen juurikasmaa on tavallisesti paljaana talven yli, jolloin se ei sido hiiltä ja ravinteita huuhtoutuu pellolta ojiin. Nyt pelto on kasvipeitteisenä talven yli, kun juurikasmaalle on kylvetty syysvehnää ja apilaa.
Rouhiainen ei lähtenyt kokeilemaan viljelymenetelmää aivan pienellä koeruudulla, sillä syysvehnää ja apilaa on kylvetty noin 30 hehtaarin alalle.
Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksesta odottaa kokeilun osoittavan, että pellon hiilensidontaa jatkuu pian sen jälkeen, kun sokerijuurikas on nostettu ja syysvehnä on lähtenyt kasvuun. Hiilensidontaa tarkkaillaan kasvihuonekaasumittarilla, joka seuraa muun muassa hiilidioksidin määrää.
– Odotamme kokeilun myös monipuolistavan viljelykiertoa. Sokerijuurikkaan esikasvinahan on yleisesti ollut esimerkiksi jokin kevätvilja, Muurinen havainnollistaa ja huomauttaa, etteivät puheet sokerijuurikkaasta monokulttuurikasvina pidä enää paikkaansa.
Hankkeen tiimoilta Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus järjesti pellonpiennarpäivän Rouhiaisen juurikaspellolla.
