Mikä sinua innostaa? Mikä saa juuri sinut työskentelemään innolla tavoitteiden eteen?
Sitä Vuoden rekrytoijana Rekrygaalassa viime vuonna valtakunnallisesti palkittu Niina Nurmi kysyy työnhakijoilta.
Palkka motivoi ehkä monia, mutta esimerkiksi yrityksen arvot ja vastuullisuus, yritykselle tärkeä asiat kiinnostavat yhä useampia hakijoita. Erityisesti naisia, hän muistelee lukemiaan tutkimuksia.
– Vastuullisuudesta kertomista voisi kokeilla houkuttelemaan naisia miesvaltaisille aloille töihin.
Pohjimmiltaan rekrytoinnissa on kyse siitä, että haetaan oikeita kumppaneita.
– Valtaosa ihmisistä ei hae hienoja titteleitä, vaan merkityksellisyyttä ja kuulumista johonkin yhteisöön, Pemamek oy:n henkilöstöpäällikkönä työskentelevä Niina Nurmi muistuttaa.
TYÖVOIMA- ja osaajapula on kääntänyt rekrytointia uuteen asentoon. Tietyillä aloilla ja tehtävissä ei ole enää kyse siitä, että mietitään mitä haetaan ja mitä tarvitaan, vaan siitä, miten hakijoita houkutellaan kiinnostumaan.
Yritysten tulisikin Niina Nurmen mukaan miettiä, miten se oikeasti kohtaa ihmiset, eli potentiaaliset hakijat – ovatko uudet kanavat tarpeen ja pitäisikö luopua perinteisistä ansioluettelohakemuksista.
Joka tapauksessa niissäkin olisi hyvä olla jotain tuoretta. Ei kiitos siis supersankarien ominaisuuslistoille ja visuaalisille räjähdyksille. Oma-aloitteinen- ja tulen toimeen kaikkien kanssa -fraasien tilallekin voisi jo keksiä jotain uutta.
– Hakemuksen pitäisi olla hakijan itsensä näköinen, hän suosittelee.
Haastattelutapahtumassa pitäisi kuunnella ja painaa mieleen vastaukset, ei niinkään pitää omista ominaisuuksista yksinpuhelua – kummankaan, ei hakijan eikä yrityksen.
– Siinähän rakennetaan jo sitä luottamussuhdetta. Sekä hakijan että työnantajan on tarkoitus saada selville sopiiko hakija työhön, yrityksen kulttuuriin ja porukkaan.
KUN TYÖNHAKUPROSESSIN kautta on löydetty hyvä työntekijä, pitää panostaa siihen, että tällä uudella ihmisellä on myös edellytykset menestyä työssä, Niina Nurmi pohtii.
Erilaiset työpaikat kouluaikojen siivoushommista myynti- ja ravintola-alan hommiin ovat opettaneet hänelle esimerkiksi työtehtäviin perehdyttämisen tärkeyttä.
– Olen halunnut hoitaa sen hyvin.
– Tuloa pitää tietenkin valmistella, jotta ei käy niin, että vaikkapa työvälineet tulevat joskus kolmen viikon päästä. Teen tiimeille ja esihenkilöille to do -listoja, että muistakaa nämä.
Osa asioista on ”ihan simppeleitä juttuja”, joiden jäljille pääsee, kun asettuu uuden työntekijän asemaan. On kiva, että tiimi tietää saavansa uuden työkaverin, että joku on uutta ihmistä vastassa ja vieläpä oikeana päivänä ja että häneen kohdistuvat vaatimukset ja odotuksetkin ovat tulijan tiedossa.
Työntekijää ei saisi aloittamisen jälkeenkään jättää noin vain töihinsä, vaikka hän olisi kuinka ammattilainen.
– Ei kuulu aiheuttaa ahdistusta, mutta pitäisi kysellä, miten on lähtenyt menemään ja sopia välipalautteesta esihenkilön kanssa.
Perehdyttämisen lisäksi avainasemassa on kouluttaminen – muuttuvassa maailmassa osaamista pitää päivittää.
Yrityksen menestyksen edellytys voi olla se, kuinka paljon ollaan valmiita kouluttamaan ja miten tarjolla oleva koulutus saadaan vastaamaan yrityksen tarpeita.
– Pitää mahdollistaa oppiminen ja tarjota väyliä oppimiseen.
Rekryexpo Turun messukeskuksessa ti 16.11. kello 10–17. Tapahtumaan ei ole sisäänpääsymaksua.