LOIMAA Niillä valtatie yhdeksän metsäisillä osuuksilla, joissa ei ole riista-aitaa, suoritetaan ensi vuonna todellinen suursavotta. Varsinais-Suomen Ely-keskus aikoo raivata metsän vähintään 30 metrin päähän tien keskikohdasta Liedosta maakunnan rajalle Humppilaan saakka. Puupinoja ilmestyy valtatien varteen siis Loimaallakin.
Varsinais-Suomen Ely-keskuksen liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang kertoo, että raivausten tarkoitus on laajentaa esteetöntä näkyvyyttä tien ja metsän välissä ja vähentää siten hirvieläinkolarien määrää.
– Kun metsä on kauempana tiestä, se vähentää kesällä varjoja. Talvella laajempi aukea lisää valon määrää pimeässäkin, ja myös autojen parantuneista valoista on enemmän hyötyä aukeilla, Klang toteaa ja korostaa reaktioajan merkitystä liikenteen äkkitilanteissa.
Suomen liikenteessä kirjattiin viime vuonna noin 14000 riistaonnettomuutta. Varsinais-Suomi on erityisesti peurakolarialuetta.
RAIVAUSTYÖT alkavat näillä näkymin keväällä Liedosta. Sieltä ne etenevät järjestelmällisesti kohti Loimaan ja Humppilan rajaa.
Savotta pyritään suorittamaan koko matkalta ensi vuonna, mutta jos rahat tai aika loppuvat kesken, urakka saatellaan loppuun vuonna 2023.
Raivattavaa riittää, mutta sitä ei ole ehkä niin paljon kuin äkkiä ajatellen voisi luulla. Ysitien varsilla riittää metsän lisäksi taajamia ja peltoa. Lisäksi riista-aitaa on pystytetty runsaasti.
– Urakkaa ei ole kilpailutettu, joten tarkkaa hintaa sille ei vielä ole, Klang sanoo.
TIENVARREN raivauksista sovitaan maanomistajien kanssa.
Ajatuksena on, että Varsinais-Suomen Ely-keskus myy kaadetut puut ja tulouttaa tuoton maanomistajille. Näin raivaus ei aiheuta heille ylimääräistä työtä. Pienenä bonuksena Ely-keskus rakentaa raivattuihin tienvarsiin kaistoja, joita metsäkoneet voivat jatkossa käyttää.
Samaa menettelytapaa on sovellettu valtatie kymmenen tienvarsien vastaavissa raivauksissa.
– Siellä maanomistajat lähtivät hyvin mukaan liikenneturvallisuuden parantamishankkeeseen, Jaakko Klang kertoo.
Ritilät pysäyttävät sorkkaeläimet riista-aitojen aukkokohdissa
LOIMAA Rautaritilästä on tulossa ratkaisu riista-aitojen aukkokohtiin, joista kuljetaan kiinteistöille. Ratkaisun kantava ajatus on yksinkertainen. Ritilän rautojen väliin jäävien aukkojen leveys on sellainen, että sorkkaeläin ei sen päälle uskalla astua, mutta ihmislapsen jalka ei väleihin mahdu.
Loimaalle valtatie yhdeksältä poikkeavaan Pihlatien liittymään valmistui elokuussa 2020 iso riistaritilä- eli peuraestesilta. Siltaa on käyttöönoton jälkeen tarkkailtu riistakameroin. Kerätty kuvamateriaali osoittaa, että sorkkaeläimet kuten peurat eivät ritiläkantiselle sillalle mene.
Riistaritiläsillan ongelma on hinta. Rekan kantava malli maksaa sadastatuhannesta eurosta ylöspäin.
Suomessa on 300–400 kiinteistölle johtavaa aukkoa, joissa ei ole voitu käyttää porttia.
TÄNÄ SYKSYNÄ seututie 192:lta erkanevaan liittymään Mietoisten lähettyville asennettiin ensimmäiset riistaritilät. Niissä peuraestesilloista tuttu rautaritiläratkaisu asennetaan suoraan tiehen, johon riista-aita katkeaa.
– Riistaritilä on halvempi ratkaisu. Se maksaa noin kymmenentuhatta euroa, idean isä, Varsinais-Suomen Ely-keskuksen liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang sanoo.
– Tien levyinen ritilä tuodaan paikan päälle. Kaivinkone kaivaa tiehen kuopan. Sitten asetetaan murskeet. Sen jälkeen nostetaan ritilä paikoilleen, ja sitten vähän tasoitellaan. Parhaimmillaan asennus tapahtuu tunnissa.
Tiehen upotettavan ritilän uskotaan toimivan talvellakin. Rakenteen sisään jätetään noin 40 senttiä lumitilaa. Tämä riittää siihen, että ritilän pinta jää esiin aurauksen jälkeen.
– Ensi syksyyn saakka ulottuvan kokeilun jälkeen tiedämme tarkemmin, Klang toteaa.
Mikäli uusi ratkaisu osoittautuu toimivaksi, riistaritilöitä on odotettavissa lähivuosina myös Loimaan seudulle.
FAKTA
Riista, ritilät ja sillat
Riistasilta on tien yli johtava silta, joka mahdollistaa eläinten ylikulun. Riistasiltaa ei ole tarkoitettu autoliikenteelle. Sen kustannusarvio on usein noin 800000 euroa.
Riistaritiläsiltaa tai peuraestesiltaa käytetään joen tai ison ojan ylitykseen. Nämä sillat mahdollistavat ajoneuvoliikenteen, mutta sillan kannen ritilämäinen tai putkimainen rakenne estää sorkkaeläinten ylikulun. Näiden siltojen kustannusarvio liikkuu 100000 eurosta ylöspäin.
Riistaritilä ei ole silta vaan ritilämäinen, suoraan liittymän tierakenteen pintakerroksiin asennettava elementti. Riistaritilän yli voi ajaa ajoneuvolla. Sillan kannen ritilämäinen tai putkimainen rakenne estää sorkkaeläinten ylikulun. Ratkaisun kustannusarvio on 10000 euroa.
Lähde: Varsinais-Suomen Ely-keskus