LOIMAA Auli Hänninen aloitti Yleisen työttömyyskassan YTK:n toimitusjohtajana joulukuun alussa. Hän halusi tehtävään, koska kokee puolen miljoonan ihmisen ansioturvan hoitamisen merkitykselliseksi.
Tehtävä on Hänniselle entuudestaan tuttu, sillä hän toimi Loimaan kassan toimitusjohtajana aiemmin noin kahdeksan vuotta ennen siirtymistään Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi vuonna 2017.
Mennyttä neljää vuotta hän luonnehtii hienoiksi Perheyritysten liitossa. Edunvalvontatyössä hän oppi paljon esimerkiksi siitä, miten Suomessa laaditaan lainsäädäntöä ja miten siihen pyritään vaikuttamaan.
– Ja tietenkin pääsin tutustumaan hienoihin suomalaisiin perheyrityksiin.
YTK:N syntymästä tuli kuluneeksi 30 vuotta tänä vuonna, ja vuosien varrella se on kasvanut jäsenmäärältään Suomen suurimmaksi palkansaajien työttömyyskassaksi. Kassalla on noin 507 000 jäsentä.
– Jäsenmäärämme on kasvanut joka vuosi. Ylivoimaisesti suurin kasvun vuosi oli viime vuonna, jolloin YTK:n jäsenmäärä kasvoi nettona noin 53 000:lla, Hänninen havainnollistaa.
Historiallisen kasvun taustalla oli keväällä 2020 iskenyt koronapandemia. Hänninen arvioi, että koronasta seurannut taloudellinen taantuma sai ihmiset miettimään vakuuttamista työttömyyden varalle.
Kassaan liittyvistä uusista jäsenistä moni on nuoria: esimerkiksi viime vuonna noin 33 prosenttia oli alle 30-vuotiaita.
Pidemmällä perspektiivillä hän kokee YTK:n suosion perustuvan kassan hyvään palveluun ja henkilöstöön.
– Meille tullaan jäseniksi hyvin paljon suositusten kautta, eli asiakaskokemus on ohjannut.
TYÖTTÖMYYSKASSAN toimitusjohtajana Hänninen haluaa ylläpitää keskustelua ansioturvan kehittämisestä.
Hänen mukaansa lomautetuksi tai etenkin työttömäksi joutuneen ihmisen aikaa ja energiaa kuluu liiaksi byrokratiaan, jolla ansioturvaa haetaan. Tämä aika pitäisi mieluummin käyttää uuden työn tai koulutuspaikan etsimiseen.
Jotta ansioturvan hakeminen ja saaminen olisi mahdollisimman sujuvaa, Hännisen mielestä tarvitaan lainsäädännöllisiä muutoksia, joilla kassat saisivat aiempaa enemmän tietoa esimerkiksi tulorekisteristä.
– Nyt emme pysty täydellä teholla hyödyntämään rekistereitä, jolloin tietoja pitää pyytää ansioturvan hakijalta.
Hän pitää koko yhteiskunnan etuna sitä, että ansioturvan hakeminen olisi mahdollisimman helppoa ja nopeaa.
MAAILMAA koetteleva pandemia vaikutti tuntuvasti myös YTK:n toimintaan viime vuonna.
– Kahden kuukauden aikana saapui lähes yhden kokonaisen vuoden verran ansiopäivärahahakemuksia, Hänninen suhteuttaa hakemusruuhkaa, joka vallitsi pandemian alkuvaiheessa.
Kassan työntekijämäärää lisättiin noin sadalla hengellä pandemian myötä, ja se on yhä 250 työntekijän huminoissa.
– Ansiopäivärahan hakemusmäärät ovat edelleen suhteellisen korkealla tasolla, ja jäsenmäärän kasvukin vaikuttaa näihin määriin.
Uudet työntekijät koulutettiin poikkeusolosuhteissa etänä. Toimitusjohtaja pitää hyvänä sitä, että kassalla olivat työvälineet kunnossa pandemian iskiessä, mikä helpotti esimerkiksi etätöihin siirtymistä. Hän uskoo, ettei paluuta entiseen ole työn tekemisen tavoissa, ja edelleen noin 90 prosenttia kassan työntekijöistä työskentelee etänä.
Ratkaistavia kysymyksiä uudessa toimintaympäristössä ovat muun muassa, miten ylläpidetään henkilöstön yhteisöllisyyttä ja huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista.
– Työyhteisö tuo monelle merkitystä myös itse työhön, Hänninen pohtii ja sanoo, että sähköiset kanavat helpottavat toisaalta työyhteisön sisäistä tiedonsiirtoa ja neuvontaa.
Hännisen mukaan sähköisen asioinnin lisääntyminen on puolestaan vienyt viimeisetkin ajatukset siitä, että kassan fyysistä toimipaikkaa tarvitsisi siirtää lähemmäs asiakaskuntaa, esimerkiksi Helsinkiin.
– Vakavasti tätä ei ole YTK:ssa koskaan pohdittu, mutta kysymyksiä asiasta aina aika ajoin tulee, hän sanoo ja lisää, että kassan työntekijöistä suurin osa on edelleen 30 kilometrin säteellä Loimaasta.
Kuka?
Auli Hänninen
Varatuomari.
Syntynyt Kuopiossa vuonna 1967.
Asuu Liedossa.
Aloitti YTK:ssa vuonna 2003 ja toimi ensimmäisen kerran kassan toimitusjohtajana vuosina 2009–2017. Työskenteli viimeiset neljä vuotta toimitusjohtajana Perheyritysten liitossa.
On mukana Liedon kunnallispolitiikassa kokoomuksen varavaltuutettuna. Toimii parhaillaan Liedon sote-lautakunnan sekä elinkeinotoimikunnan puheenjohtajana. Vaikutti valtuutettuna viime valtuustokaudella.
Harrastaa ulkoilua koiran kanssa (cairnterrieri) ja villasukkien neulomista talvisin.
Perheeseen kuuluvat aviomies ja kaksi aikuista lasta.