55,1 – mikä on tämä vuoden 2021 tärkeä luku?
Se oli historiallisen matala äänestysprosentti viime kesän kuntavaaleissa. Yhtä vähän käytiin uurnilla viimeksi vuoden 1945 vaaleissa, kun Suomi oli juuri elänyt maailmansodan kauheudet ja tulevaisuus näytti ehkä tavallistakin arvaamattomammalta.
Vuoden 2017 vaaleista tuli laskua 3,8 prosenttiyksikköä, Loimaalla peräti 6. Loimaalla vähän yli puolet eli 52,5 prosenttia äänioikeutetuista äänesti ja jäimme siis jopa maan keskiarvon alle. Korkein äänestysprosentti oli Utsjoella (81,6) ja matalin Pieksämäellä (46,5).
Tulevissa aluevaaleissa päätetään hyvinvointialueiden asioista – pelastustoimesta, sosiaalihuollosta, terveydenhuollosta, mutta äänestysaktiivisuuden ennustetaan jäävän vielä kuntavaalejakin pienemmäksi. Tai ehkä pitäisi puhua jo äänestyspassiivisuudesta.
Mikä siis olisi meidät vaaliuurnille saava ”klikkiotsikko”?
Jos kaikki äänestäisivät, millaisia päättäjiä saisimme? Jos kaikki äänestäisivät, millaisia päätöksiä saisimme?
Ketkä eivät nyt näy vaaleissa? Ketkä näkyvät?
Erot yhteiskuntaluokkien välillä ovat tutkimuksen mukaan viime vuosikymmenien aikana äänestyskäyttäytymisessä kasvaneet – hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut käyvät äänestämässä useammin kuin muut ( Helsingin Sanomat 29.9.2019). Esimerkiksi eduskuntavaaleissa 2015 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 30-vuotiaista 86 prosenttia kävi äänestämässä, peruskoulun suorittaneista 30-vuotiaista vain 31.
Samaisen tutkimuksen mukaan perusasteen koulutuksen suorittaneiden vanhempien lapset äänestivät paljon muita epätodennäköisemmin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Sosioekonomiset erot ovat Suomessa jopa muita Pohjoismaita suuremmat, sanoo asiaa tutkinut Hannu Lahtinen ja arvioi, että nuoremme saavat erilaiset lähtökohdat poliittiseen vaikuttamiseen kotoaan.
Äänestysprosentti on sinänsä vain luku. Systeemihän ”toimii”, vaikka prosentti olisi pienikin.
Hannu Lahtisen(kin) mukaan äänestysaktiivisuus on kuitenkin laajempi yhteiskunnallinen indikaattori – se kertoo, että jotkut ovat syrjäytymässä tästä yhteiskunnasta.
En koskaan sano nuorille tai vanhoillekaan, ettei äänestämällä tai muutenkaan voi vaikuttaa.
Vaikka miettisin, että tiedänkö tarpeeksi päätettävistä asioista tai osaanko valita oikean ehdokkaan, äänestän silti.
Äänestän jo sen takia, että saan äänestää.
Ja sen takia, että maailmassa on niin paljon ihmisiä, jotka eivät saa äänestää nyt eivätkä kenties koskaan elämässään.
Äänestämällä otan kantaa myös sen puolesta, että voimme ja saamme ottaa kantaa.
Ole äänestämättä, jos kehtaat mennä sanomaan sen vaikkapa sankarihautojen rivistölle ääneen.
Kati Uusitalo