Omaishoito on Suomessa olennainen osa sosiaali- ja terveyspalveluita. On valitettavaa, että sen kansantaloudellista merkittävyyttä ei kunnolla tunnisteta. Selvitysten mukaan noin miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään.
Tutkimusten mukaan (Keväjärvi ym. 2020) pelkästään iäkkäiden omaishoidon vaihtoehtokustannukset olisivat jopa 3,1 miljardia euroa vuodessa, mikäli he eivät saisi tukea ja apua läheisiltään. Tällaisen lisäresurssin löytäminen sosiaali- ja terveyspalveluihin olisi liki mahdotonta. Siksi onkin tärkeää, että omaishoidolle taataan riittävä resurssi.
Laki määrittää omaishoitajaksi ainoastaan sellaiset henkilöt, joilla on olemassa asiasta virallinen sopimus kunnan kanssa. Hyvinvointialueiden syntyessä poistuu yksi epäkohta, kun kuntien väliset erot omaishoidon tuessa poistuvat ja alueen omaishoitajat saavat saman korvauksen kotikunnasta riippumatta. Tukeen varattujen eurojen tulee olla sellaisella tasolla, että päätöksiä voidaan tehdä joustavasti ympäri vuoden. Lisäksi yksittäisen omaishoitajan tuen tulee olla suuruudeltaan sellainen, että omaishoito on yksi aito vaihtoehto läheisen hoivassa.
On tärkeää, että omaishoitajat jaksavat vaativassa ja arvokkaassa tehtävässään. Monet omaishoitajista ovat iäkkäitä ja hoitavat iäkästä puolisoaan tai muuta omaistaan. Omaishoitajien jaksamisesta tulee pitää huolta riittävällä tukipalvelulla esimerkiksi omaishoidon vapaapäivien pitämiseen. Omaishoidon sijaiset sekä tilapäiset hoivapaikat tulee saattaa kaikkien omaishoitajien saataville.
Ensisijaista olisi tehdä kriteeristö sellaiseksi, että yhä useampi pääsisi virallisesti omaishoitajaksi, saaden oikeuden sekä korvaukseen että lakisääteisiin vapaapäiviin. Toiseksi pitäisi miettiä, millaisilla keinoilla niitä omaishoitajia voidaan tukea, jotka eivät syystä tai toisesta vielä ole tuen piirissä. Löytyisikö tapa tukea myös heidän jaksamistaan.
On selvää, että omaishoito on suomalaiselle yhteiskunnalle merkittävä voimavara. Mikäli tätä ei vihdoin tunnisteta ja tunnusteta, on sosiaali- ja terveyspalveluidemme kohdalla odotettavissa entistä suurempi lasku. Omaishoidon tukemisella raskaampien palveluiden tarve on vähäisempää.
Nostetaan omaishoito sille kuuluvaan arvoonsa.
Simo Paassilta
EKL:n ja EETU:n hallituksen puheenjohtaja
Kunnallisneuvos