LOIMAAN SEUTU Maakuntien reuna-alueilla ja pienissä kunnissa saatetaan murehtia sitä, saadaanko omalta alueelta yhtään ehdokasta läpi aluevaltuustoon päättämään hyvinvointialueen sote-palveluista ja pelastustoimesta.
Esimerkiksi Loimaan alle 16 000 asukasta muodostavat kolmisen prosenttia koko Varsinais-Suomen runsaasta 480 000 asukkaasta. Loimaalla äänioikeutettuja on hieman vajaat 13 000, kun taas koko Varsinais-Suomen hyvinvointialueella äänioikeutettuja on yhteensä yli 397 000.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö, Salosta lähtöisin oleva Marianne Pekola-Sjöblom arvioi Loimaan kaltaisen paikkakunnan olevan sitä kokoluokkaa, että sieltä saadaan ehdokas aluevaltuustoon. Hänen mukaansa Loimaalla on edellytyksiä 2–3 ehdokkaan läpimenolle, kun asetelmaa tarkastelee puhtaasti asukas- ja äänioikeutettujen määrään suhteutettuna.
TOISENLAISIAKIN arvioita on esitetty.
Esimerkiksi Ylen (28.9.2021) julkaiseman laskeman mukaan Loimaalta ei saataisi välttämättä yhtään ehdokasta läpi Varsinais-Suomen hyvinvointialueen 79-jäseniseen aluevaltuustoon. Käytännössä paikat keskittyisivät pitkälle keskuskaupunkiin Turkuun ja maakunnan muihin väkirikkaimpiin kuntiin, kuten Saloon. Laskelma perustui sille olettamukselle, jos ihmiset äänestäisivät samalla tavalla kuin viime kesän kuntavaaleissa.
Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä huomauttaa, että tällaisiin ennakkoarvioihin sisältyy isoakin epävarmuutta. Hän sanoo asetelmaa sekoittavan muun muassa ne ehdokkaat, joilla on tunnettuutta muuallakin kuin kotikunnassa ja jotka onnistuvat keräämään ääniä kuntarajojen yli.
Kun kyse on ensimmäisistä aluevaaleista, Jokisipilän mukaan ennakkoon on vaikea tietää muun muassa sitä, miten äänestäjät hahmottavat valintatilanteen äänestyskopeissa. Hän arvioi keskuskaupunkien jyräävän, jos äänestäjille on tärkeintä lähinnä se, että ehdokas on omasta kunnasta.
VARSINAIS-SUOMEN hyvinvointialueella aluevaltuustopaikkaa havittelee yhteensä 742 ehdokasta. Tämä tarkoittaa sitä, että kymmenisen prosenttia ehdokkaista pääsee aluevaltuustoon. Alueella on 27 kuntaa. Ehdokkaista 25 on Loimaalta ja neljä Oripäästä.
Kuntaliiton Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan Varsinais-Suomi ei ole suinkaan hankalin paikka pienten kuntien kannalta saada edustusta aluevaltuustoon, koska maakunnan keskuskaupungin asema ei ole väkilukuun suhteutettuna kuitenkaan niin hallitseva kuin joillain muilla hyvinvointialueilla. Hän havainnollistaa Turun asukasluvun muodostavan noin 40 prosenttia koko Varsinais-Suomen väestöstä, kun taas esimerkiksi Keskipohjanmaalla Kokkolan osuus on peräti 70 prosenttia hyvinvointialueen väestöstä.
– Varsinais-Suomessa haastekerrointa lisää kuitenkin kuntien ja myös pienten kuntien suuri määrä. Vastaava tilanne on esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.
Toista ääripäätä edustaa esimerkiksi Etelä-Pohjanmaa, jossa Seinäjoen osuus on vain noin 34 prosenttia hyvinvointialueen väestöstä.
– Myös alueen kuntien määrä on siellä vähäinen, vain kahdeksan kuntaa.
Pekola-Sjöblom arvioi loimaalaisten ehdokkaiden läpimenon kannalta olevan ratkaisevaa paitsi ylipäätään äänestysaktiivisuus, myös se, kuinka paljon äänet hajaantuvat loimaalaisten ehdokkaiden kesken, millaiseksi koko vaalien tulos muodostuu ja mitä puolueita loimaalaiset ehdokkaat edustavat.
Hänen tekemänsä laskelman mukaan kokoomus voittaisi vaalit Varsinais-Suomen hyvinvointialueella 19 paikalla, jos aluevaalien äänet jakautuisivat viime kesän kuntavaalien tavoin (Kuntalehti.fi, 15.9.2021). Laskelmassa seuraavina olisivat SDP (15 paikkaa), perussuomalaiset (12), keskusta (10), vihreät (8) ja vasemmistoliitto (8).