LOIMAA Vasemmistoliiton loimaalainen ehdokas Maarit Koivisto nousee aluevaltuustoon 951 äänellään. Loimaalla hän keräsi ääniä toiseksi eniten kaikista vaalipiirin ehdokkaista.
Vasemmistoliiton koko Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ehdokkaista Koivisto sai ääniä neljänneksi eniten. Hän sai noin 70 prosenttia äänistään Loimaalta ja seuraavaksi eniten Turusta, lähes 20 prosenttia.
– Se on erinomainen tulos, hän luonnehtii henkilökohtaista äänimääräänsä ja pitää poikkeuksellisena sitä, että hän onnistui keräämään ääniä enemmän kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
Hän arvioi vaalituloksen näyttävän yleisesti loimaalaisten kannalta hyvältä, koska Loimaalta saadaan viisi jäsentä uuteen aluevaltuustoon. Hän ei näe mitään esteitä loimaalaisten aluevaltuutettujen yhteistyölle tulevassa aluevaltuustossa.
Varsinais-Suomen uuden aluevaltuuston kokoonpanoa hän pitää puolueiden paikkamäärillä mitattuna aika odotettuna.
– Vasemmistoliiton kymmenen paikkaa on sitä, mitä uskalsimme toivoa.
Hän arvioi, että aluevaltuustoon tulee aika paljon edustusta eri kunnista ja toivoo, ettei uuden aluevaltuuston politiikasta tule kovinkaan Turku-keskeistä.
Aluevaltuusto aloittaa työnsä maaliskuussa. Varsinainen sote-palveluiden järjestäminen siirtyy hyvinvointialueelle ensi vuoden alussa.
Koivisto uskoo, että alkuvaiheessa sote-palvelut säilyvät ennallaan niin Loimaalla kuin muualla maakunnassa. Hän ei jaksa uskoa siihen, että esimerkiksi palveluverkkoa alettaisiin viilata ensimmäisenä.
Tyksin Loimaan sairaalalla on Koiviston mielestä iso merkitys Loimaalle. Samassa pihapiirissä sijaitsee pääterveysasema, ja hän uskoo kompleksin toimivan Loimaan alueen laajana sote-keskuksena myös tulevaisuudessa. Hän arvioi Loimaan sairaalan säilyvän polikliinisenä sairaalana, kuten tähän asti.
– Loimaan sairaalan vuodeosastopaikkoja täytyy lisätä, sillä niitä on vähän koko maakunnassa, hän pohtii ja huomauttaa, että yksi sairaalan vuodeosastoista on parhaillaan muussa käytössä.
Koivistoa ei huoleta se, etteikö jo nyt maakunnallisesti organisoitu pelastuslaitos toimisi myös ensi vuoden alusta. Terveydenhuollonkin hän uskoo hoituvan, koska pohjalla on nykyisen sairaanhoitopiirin organisaatio.
Se mikä häntä huolettaa, ovat sosiaalipalvelut ja miten ne saadaan sovitettua yhteen hyvinvointialueella.
– Tähän mennessä sosiaalipalveluissa ei ole ollut niin sanottua kattohallintoa. Sosiaalipalvelut pitää saada keskustelemaan keskenään aivan kuten tietojärjestelmät.
Sosiaalipalveluissa Koivistoa askarruttaa myös kuntouttavan työtoiminnan kohtalo ensi vuoden alusta alkaen. Hänen mukaansa epävarmuutta alan toimijoissa aiheuttaa se, siirtyykö kuntouttava työtoiminta hyvinvointialueelle vai jääkö se kuntien vastuulle.
Kysymys tulevan hyvinvointialueen sote-henkilöstön palkkojen harmonisoinnista on puhuttanut vaalien alla. Koiviston mielestä lähtökohtana pitäisi olla se, ettei kenenkään palkkoja lasketa.
– Ei voida lähteä siitä, että palkkoja laskettaisiin, jos alalla on jo valmiiksi työvoimapulaa.
Koivisto ei pysty vielä vastaamaan siihen, lähteekö hän ehdolle ensi vuoden eduskuntavaaleissa.
– Minulla ei ole tietoa esimerkiksi siitä, paljonko aluevaltuutetun työ vie aikaa.
Toisaalta hän myöntää, että aluevaalien henkilökohtainen tulos vasemmistoliiton Varsinais-Suomen neljänneksi suosituimpana ehdokkaana velvoittaa tietyllä tavalla.