Aluevaaleihin ja tuleviin hyvinvointialueisiin on ladattu suuria odotuksia ja toiveita. Mitkä asiat muuttuvat ja mitkä asiat säilyvät?
Varmaa on, että vuoden 2023 alusta kuntien järjestämisvastuu sotepalveluista siirtyy hyvinvointialueen vastuulle. Samalla kuntien sote-henkilöstö siirtyy osaksi hyvinvointialueen henkilöstöä ja sote-kiinteistöt/tilat. Valmistelutyöryhmän jäsenen mukaan tämä vuosi kuluu pitkälti uuden hallinnon ja päätöksentekoprosessien valmisteluun.
Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan lähi- ja etäpalveluiksi sote-keskuksiin tai soteasemiin eri puolelle Varsinais-Suomen hyvinvointialuetta. Loimaa seutukaupunkina saa varmasti oman sotekeskuksensa ja perhekeskuksensa. Tähän uskon vahvasti.
Pienempien kuntien soteasemien osalta tulee varmasti virkamiesten ja päättäjien kesken vääntöä. Selvää on, että palveluverkko muotoutuu ajan kuluessa, kun toiminnasta ja ihmisten hoidon- ja palveluntarpeista saadaan tietoa.
Mielestäni sote-uudistus onnistuu vain, jos palveluverkko V-S:n hyvinvointialueella on riittävän kattava ja asiakasprosessit toimivat alusta loppuun. Nythän ongelmia on ollut jo siinä, että kaikkiin puhelinyhteydenottoihin jokaisessa terveyskeskuksessa ei ole kyetty edes vastaamaan.
On käynyt niinkin, ettei takaisinsoittoa ole tullut asiakkaalle lainkaan. Tähän tarvitaan selvä parannus.
Hoitohenkilöstön osaamista pitää käyttää järkevästi ja tehokkaasti ja muistaa, että potilasturvallisuus on keskeinen osa hoidon laatua.
Ihmisen tarvitsemaa hoitoa, apua tai tukea pitää tarjota ja toteuttaa oikein ja oikea-aikaisesti. Onneksi esimerkiksi vanhusten kotihoitoa tullaan tarjoamaan jatkossa myös ympärivuorokautisena palveluna. Yöaikaiselle kotihoidolle on kasvavaa tarvetta.
On välttämätöntä, että hyvinvointialueiden tulee panostaa toiminnassaan terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Osassa meidän nykyisiä sote-palveluja toiminta on ollut liiaksi korjaavaa ja viimesijaista. Vanha totuus on, että se, mihin kiinnitetään yhdessä huomiota, alkaa vahvistumaan. Siksi erityisesti lasten- ja nuorten hyvinvointi- ja mielenterveysongelmissa tarvitaan ongelmien varhaista tunnistamista ja varhaista puuttumista. Heidän osalta tarvitaan myös nykyistä nopeampaa ohjausta tuen ja avun piiriin.
Tarvitsemme paljon tiiviimpää moniammatillista yhteistyötä kaikilla soten työalueilla. Moniammatillisen työn vaade ja sen vaikuttavuus korostuu mielestäni erityisesti lasten ja nuorten palveluissa. On oireellista, että vuonna 2020 tehtiin lastensuojeluilmoitus 87 233 lapsesta (THL). Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee olla kaikissa palveluissa tärkein prioriteetti. Lapset ja nuoret kun ovat Suomen tulevaisuuden voimavara.
Ilkka Uusitalo
Aluevaaliehdokas (kesk.)
Loimaa