Rahapeliongelmia on yli sadalla tuhannella suomalaisella, ja ne koskettavat läheiset mukaan lukien lähes 900 000 suomalaista.
Kyseessä on siis mittava kansanterveydellinen ja sosiaalipoliittinen ongelma, jonka hinnasta niin inhimillisenä kärsimyksenä kuin yhteiskunnallisina kustannuksina puhutaan aivan liian vähän.
Tehokkain tapa ennaltaehkäistä ongelmia on rahapelien saatavuuteen, markkinointiin ja rajoituksiin riittävän tiukasti puuttuva sääntely, mutta uusien hyvinvointialueiden palvelurakennetta suunnitellessa on tärkeää keskittyä myös hoitoon.
Rahapeliongelmia tarkastellaan nykyisin osana päihde- ja mielenterveyspalveluiden kokonaisuutta, eikä saatavilla olevasta avusta ole välttämättä lainkaan tietoa saatavilla. Terveydenhoidon ammattilaisetkaan eivät aina osaa tunnistaa ongelmia tai ottaa niitä puheeksi ja rahapeliongelmainen ohjataan usein hakemaan apua kolmannelta sektorilta, jonka pitäisi tarjota vain täydentävää apua ja tukea.
FIND-tutkimuksen mukaan vain 50 prosenttia lääkäreistä ja 40 prosenttia sairaanhoitajista pitää rahapeliriippuvuutta sairautena.
Myös sosiaalihuollon kykyä havaita rahapeliongelmien tunnusmerkkejä on syytä vahvistaa.
Varhaisen puuttumisen lisäksi on tärkeää tarjota apua läheisille, jotka ongelmista kärsivät. Rahapeliongelman aiheuttamasta velkaantumisesta selviämiseen on myös tarjottava riittävästi tukea, sillä velat eivät katoa pelaamisen päättyessä.
Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan neljä prosenttia 8. ja 9.-luokkalaisista pelaa rahapelejä vähintään viikoittain.
Huomionarvoisia ovat myös erot sukupuolten välillä, sillä samassa ikäryhmässä pojista näin usein pelaa 7,1 prosenttia, kun taas tytöistä vain 1,3 prosenttia
Aikuisillakin miehet ongelmapelaavat kaksinkertaisesti naisiin nähden (4 ja 2 prosenttia) ja ajautuvat myös keskimäärin suurempiin taloudellisiin vaikeuksiin. On siis tärkeää panostaa valistukseen jo kouluiässä muiden riippuvuuksien rinnalla, sukupuoli huomioiden.
Hyvinvointialueiden tulee kantaa julkisen sektorin vastuuta rahapeliongelmista selvästi nykyistä paremmin. Vihreiden aluevaaliohjelma tunnistaa nykyiset ongelmat ja vaatii niiden huomiointia uutta järjestelmää luotaessa.
Kansallisella tasolla on vihdoin tehtävä haittojen torjunnasta rahapelipolitiikan ensisijainen tavoite.
Atte Harjanne
Kansanedustaja (vihr.)
Helsinki
Ville Savonlahti
Aluevaaliehdokas (vihr.)
Lieto