Olin Yhteiskoulun vaalilautakunnan puheenjohtajana mukana aluevaaliorganisaatiossa ja heti tässä aluksi kiitän vielä kerran omasta puolestani varapuheenjohtaja Kari Ristasta ja kaikkia muita lautakunnan jäseniä ja varajäseniä erittäin rutinoidusta ja asiallisesta työskentelystä vaalipäivänä.
Useimmilla oli kokemusta kuntavaalien erityisjärjestelyistä, joten hyvää käytäntöä oli riittävästi hoitaa myös aluevaalit ongelmitta. Kun organisaatio itseohjautuu fiksusti, ei tarvita käskyttämistä ja ongelmatilanteita ei pj:n ”onneksi” tullut.
Olen varmaan monien mielestä jopa kyllästymiseen asti jankuttanut äänestämisen tärkeydestä, mutta siitä huolimatta toistan sen tässäkin. Olin aika paljon vaalihuoneiston ovella toivottamassa äänestäjiä tervetulleiksi ja erityisesti sydäntä lämmitti, kun paljon minuakin vanhemmat ihmiset keppien kanssa tai pyörätuolissa tulivat käyttämään kansalaisvelvollisuuttaan.
Onneksi minun tai heidän elinaikanaan ei ole enää ollut vaalipaikoilla painostusryhmiä, jotka olisivat vaatineet äänestämään oikein (30-luvulla se oli osassa maata normaalia).
Jotta tällaista ”uutta aikaa” ei enää tulisi, olisi erityisen tärkeätä, että hyvin ankeitakin aikoja kokeneiden ikäihmisten lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset sisäistäisivät automaattisesti tämän pikku velvollisuuden yhteiskuntaamme kohtaan. Ilman sen loistavaa sairaanhoitoa olisin minäkin takuuvarmasti lapsuudenkotini pihanurmeen tuhkauurnassa upotettuna. Hienoa oli myös nähdä perheitä, jotka toivat lapsensa mukaan äänestystapahtumaan, senhän on hyvä siirtyä äidinmaidossa sukupolvelta toiselle.
Mikään organisaatio ei tietenkään saa olla itsetarkoitus, mutta tämä sosiaali- ja terveyspalveluiden, palo- ja pelastuslaitoksen yhdistäminen 21 hyvinvointialueella on tosi hieno mahdollisuus parantaa kansalaisten ko. palveluita, joita jokainen jossain elämänsä vaiheessa (taikka hyvinkin useassa tilanteessa) tarvitsee. Itse pidän aika ykkösasiana tämän jutun otsikossakin mainittua niin sanottua ”Yhden luukun palvelu” -tavoitetta.
Sen saavuttaminen on varmaan kovan työn takana, mutta esim. omalääkäri ja vähän jostain syystä vähälle huomiolla jätetty oma terveys/sairaanhoito/muu yhteyshenkilö on yhtä tärkeätä, koska tiedämme, että varsin monasti tai melkein useimmiten asiakas ei tarvitse ”ylintä tahoa” päätöksentekoon (Sivuhuomautus: Hyasinth Bucket tietysti erikseen, kiitos Yle taas kerran, aamupäivämme ovat pelastetut!).
Kuten kunnissakaan, ei aluetasollakaan ole järkevää blokkiutua, vaan tehdä järkevää yhteistyötä, meillä on mahdollisuus, jos niin halutaan, ja tietotekniikkaa hyväksi käyttäen saada hyvä, hieno ja myös taloudellisesti edullinen oganisaatio ja tietysti sitä kautta kansalaisia palveleva yhteisö seuraaviin vuoden 2025 kunta-aluevaaleihin mennessä. Toivottavasti silloin aika on kypsä miettiä myös Suomen kuntarakenteen uudistamista.
Äänestäminen on osa demokratiaa, joka on paras hallintomalli, mitä on kokeiltu. Siinä valta on edelleen kansalla, vaikka joskus onkin käynyt huonosti, niin ”yhtenäistä kansaa kukaan ei voi voittaa”.
Hannes Mikkola
Kojonperä