Luulisi jo monenkin ajattelevan sitä, että käytössämme oleva edustuksellinen demokratiamme olisi historiallisen tehtävänsä tehnyt. Demokratiamme heikkous on siinä, kun äänestäjä valitsee itselleen edustajan eduskuntaan, eikä hän näin ollen voi itse vaikuttaa päätöksiin, sen kun tekee hänen edustajansa.
Voi käydä myös niin, että edustaja äänestää edustajiensa tahdon vastaisesti, että tässä demokratiamme yksi heikkouksista. Todelliseen kansanvaltaan pääsemiseksi me kansalaiset olemme mahdottoman edessä.
Seuraava askel kohti todellista kansanvaltaa olisi otettava harkittavaksi suora demokratia toiselta nimeltään osallistuva demokratia.
Suomessa kansanäänestykset ovat suurta sirkusta, ne kun ovat vaan suuntaa antavia ja kansaa myös pidetään tyhmänä päättämään. Vaikka asia voi olla päinvastoinkin, mutta ne lähes poikkeuksetta hylätään.
Osallistuvan demokratian suurempia etuja ovat moninaiset kansanäänestykset, joita voidaan järjestää myös kansalaisten aloitteesta. Esimerkiksi eduskunnan päättämä asia voidaan kansalaisten vaatimuksesta alistaa kansanäänestykselle. Tällöin laki, sopimus tai muu päätös voi tulla voimaan vasta, kun kansalaiset ovat sen hyväksyneet, sillä todellisen vallan on oltava kansalla.
On selvää, että meillä valtaapitävät ja eliitti eivät vallastaan hevin luovu. Mutta kansan edun nimissä niin pitäisi voida tehdä, sillä ei demokratia itsestään uusiudu ja uusiutua senkin pitäisi.
Meillä halutaan kunnat jättikokoiseksi ja maaseutu suuriksi risusavotoiksi. Se on hyvinvointia joillekin, toisille taas pahoinvointia pahoinvoinnin päälle.
Taisto Levo
Alastaro