Pankkimaailma on ollut murroksessa jo pitkään. Harva enää käy takavuosien tapaan konttorissa maksamassa laskunsa tai tyhjentämässä säästöpossunsa. Viime kesänä ja vielä syksynäkin puolestaan törmättiin ehkä aivan uuteen ilmiöön. Koronan myötä moni olisi halunnut vaihtaa asuntonsa isompaan, mutta pankit eivät kyenneet myöntämään lainoja sitä tahtia kuin kauppa olisi käynyt. Lainaneuvotteluajat nimittäin venyivät viikkojen päähän. Koska suuremmissa kaupungeissa ei ole aikaa moiselle odottamiselle, moni jäi nuolemaan näppejään asuntohaaveidensa kanssa.
Ukrainan sodan myötä pankkitaivaalle on noussut toisenlainen kriisi. Korot uhkaavat nousta. Ei nyt ihan pilviin, mutta vähän plussan puolelle kuitenkin. Siitäkös moni asuntonsa velaksi ostanut on nyt hermostunut ja ottanut turvakseen pankin tarjoaman korkokaton.
Monelle saattaa tulla kuitenkin jossain vaiheessa yllätyksenä, kuinka kalliiksi tämä palvelu lopulta tulee. Jos siis onnistuu sen jotenkin kaivamaan esille. Aika harvoin nimittäin näkee lukuja, mitä korkokatto todellisuudessa maksaa. Pankit eivät sitä vapaaehtoisesti kerro. Ja siihen on toki syynsäkin.
Ylen (Yle 13.4.) tekemien laskelmien mukaan summa nousee tuhansiin euroihin asiakkaan maksaessa käytännössä tyhjästä. Artikkelissa on käytetty esimerkkinä 200 000 euron lainaa, jolloin asiakas pulittaa kuukaudessa lainanmaksunsa päälle korkokatosta 44 euroa. Tällä summalla sen saa seitsemäksi vuodeksi, ja sen ajan asiakas on varma, ettei kokonaiskorko nouse yli 2,7 prosentin.
Mutta, asialla on kuitenkin muttansa.
Vaikka korkokaton suoja päättyykin seitsemän vuoden kuluttua, lainanottajalle saattaa tulla yllätyksenä, että kuukausimaksu jatkuu aina laina-ajan loppuun saakka. Ylen ynnäilyjen mukaan kokonaissummaksi tulee lopulta 8 600 euroa.
Jutussa todetaankin, että korot saavat nousta seitsemän vuoden aikana melko huimasti, jotta kyseinen summa tulisi säästettyä.
Itsekin asuntolainaneuvottelupöydässä istuneena tiedän, miten hanakasti virkailijat on opetettu tarjoamaan erinäisiä oheispalveluita. On vakuutuksia sairauden tai työttömyyden varalle, on korkokatto ja paljon muutakin.
Koska tilanne on pöydän ääressä usein melko jännittävä, erehdyksissä voi tulla ostaneeksi palveluja, joiden kokonaishinta jää hämärän peittoon. Lisäksi pankkimaailman kieli vaatisi usein sanakirjan mukaan. Ei siis ihme, että moni tulee hankkineeksi sellaista, jossa maksaa tuhansia euroja aivan turhasta.
Korkojen nousuun on toki syytä varautua, mutta se kannattaa hoitaa aivan muulla tavalla. Niin sanottu pahan päivän vara on edelleen käypä toimintatapa, ja sitä pottia voi kartuttaa ihan itsekin joka kuukausi joko omalle pankkitilille tai vaikka indeksirahastoon. Ei siihen tarvita pankin välistä vetävää kättä.
Sari Holappa