LOIMAA Vuonna 2020 sata vuotta täyttänyt MTK-Loimaa ei pystynyt viettämään koronan vuoksi syntymäpäiväjuhliaan, mutta siltä on ilmestynyt sadan vuoden taipaletta kuvaileva historiikki Saviseudulta Senaatintorille. Lisäksi yhdistys järjesti satavuotisen taipaleensa kunniaksi keskiviikkona polkutraktoritempauksen yhdessä muiden loimaalaisten tuottajayhdistysten kanssa.
– Saimme eri traktorimerkeiltä lahjoituksena yhteensä 13 polkutraktoria ja kokosimme ne lahjoitettavaksi Loimaan seudun päiväkoteihin, MTK Loimaan puheenjohtaja Pekka Ahokas kertoo.
Saviseudulta Senaatintorille – MTK Loimaan seutu 1920–2020 -historiikki kertoo nykyisin MTK-Loimaa-nimellä toimivan yhdistyksen toiminnasta ja vaiheista vuosien saatossa. Teoksen on kirjoittanut Erkki Valtonen.
– Kiitos historiikin valmistumisesta kuuluu myös Eeva Tanelille sekä Rauli Selinheimolle, Valtonen kiittelee.
Historiikin mukaan MTK perustettiin Suomeen vuonna 1917, koska kaupungistumisen ja ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman ankaran elintarvikepulan myötä syntynyt tuottaja–kuluttaja-asetelma lisäsi tarvetta myös viljelijäväestön taloudellisista eduista ja asemasta huolehtimiselle.
– Myös Loimaalle perustettiin senaikaisen lehtitiedon mukaan tuottajayhdistys. Tästä varhaisesta hankkeesta ei kuitenkaan ole jäljellä dokumentteja, mutta varmasti vuoden 1917 levottomuudet ja Vapaussota tekivät toiminnan mahdottomaksi. Nykyinen MTK-Loimaa perustettiin sitten 28.3.1920 Maataloustuottajain Loimaan Seudun yhdistyksen perustavassa kokouksessa Hirvikosken Sunilla, Valtonen kertaa.
Valtonen kirjoittaa, että yhdistyksen toiminnan käynnistyttyä alettiin heti alussa panostaa myös maanviljelijöiden koulutukseen. Yhdistys oli yhtenä vaikuttajana tekemässä omalta osaltaan sitkeää työtä, jonka tuloksena Loimaan Savialueen maamieskoulu aloitti toimintansa vuoden 1931 syksyllä.
Sota-aikana MTK-Loimaan toiminta hiljeni monen muun järjestötoiminnan tavoin, ja se käynnistyi uudestaan vasta vuonna 1946. Järjestön jäsenmäärä kuitenkin kasvoi nopeasti 800 henkeen, mikä johtui Valtosen mukaan mahdollisesti sodan liikkeelle lähettäneen siirtoväen saapumisesta Loimaan seudulle.
VALTOSEN kirjoittama historiikki käsittelee kattavasti loimaalaisten viljelijöiden työhön vaikuttaneita muutoksia sadan vuoden varrelta, ja sitä miten erilaiset tekijät ovat muuttaneet maanviljelyskulttuuria ja -tuotantoa sekä tuottajien työtä. Teoksessa on nostettu esiin koneellistuminen ja maaltapako, tilojen erikoistuminen ja tilakokojen muuttuminen, ylituotannon kriisi, viljelijöiden tie kohti Euroopan unionia sekä 2000-luvulta lähtien alkanut ympäristötietoisuuden lisääntyminen sekä lähiruoan merkityksen kasvu.
Mielenkiintoinen katsaus maatalouteen vaikuttaneeseen poliittiseen historiaan tulee esiin esimerkiksi Valtosen kuvailemassa ylituotannon kriisissä, kun maatalouden tuloratkaisut perustuivat ennen vuotta 1995 maataloustulolakiin.
– Lain piti taata viljelijöille samantasoiset tulonkorotukset kuin muille ammattiryhmille, mutta käytännössä siihen ei päästy ja kotimaiset hinnat etääntyivät eurooppalaisista markkinahinnoista. Samaan aikaan lähes kaikista maataloustuotteista oli ylituotantoa, ja niitä piti viedä ulos maasta vuosi vuodelta suuremmin kustannuksin valtion vientituella. Tilanne teki maataloudesta jokavuotisen kiistakapulan, jolla poliittiset puolueet revittelivät irtopisteitä, Valtonen kertoo.
Historiikissa kuvaillaan myös sitä, miten loimaalaiset viljelijät ovat lähteneet osoittamaan mieltään tuottajien oikeuksien puolesta esimerkiksi hintapolitiikan vuoksi.
– Yhdistys on perustettu talonpojan turvaksi, ja näin ollen siihen kuuluu vahvasti myös edunvalvonta. Nykyisin edunvalvontaan kuuluu myös vaikuttaminen, kuten osallistuminen MTK:n järjestämiin valtakunnallisiin mielenosoituksiin ja tempauksiin, vaikka mielenosoituksiin on toki lähdetty harvemmin mukaan, Valtonen lisää.