LOIMAA/HIRVIKOSKI
– Moro, terve, minä, sinä.
Kahdeksanvuotias ukrainalainen Ivan luettelee parin viikon aikana oppimiaan ensimmäisiä suomen kielen sanoja.
Veronikan, 13, mielestä sana löylykauha on tähän mennessä yksi suomen kielen vaikeimmista. Sana on tullut vastaan, sillä ukrainalaiset lapset osallistuvat opetussuunnitelman mukaisesti Vesihovissa järjestettävään uimakouluun muiden Hirvikosken yhtenäiskoulun oppilaiden tavoin.
Suomeen viime vuoden puolella saapunut Aleksandra, 11, osaa jo muodostaa lyhyehköjä suomen kielen lauseita. Esimerkiksi vihanneksiin, vaatteisiin, ruokiin ja eläimiin liittyvä sanasto on tullut tutuksi.
Kristinan, 13, mukaan suomen kieli on helpompaa kuin englanti, koska suomalaiset sanat lausutaan niin kuin ne kirjoitetaan. Hänestä suomen kielessä on jotain samaa kuin saksassa, jota hän ehti pikkuisen opiskella Ukrainassa.
Loimaan kaupungin peruskouluissa opiskelee parhaillaan kolmisenkymmentä ukrainalaista lasta ja nuorta, jotka ovat saapuneet Loimaalle sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan. Lapsista lähes kaikki opiskelevat Hirvikosken yhtenäiskoulussa. Muutama oppilas on Keskuskoulussa.
Joitakin ukrainalaistaustaisia lapsia on ollut Loimaalla peruskouluissa jo ennen helmikuuta ja laajamittaisen sodan syttymistä.
Suomeen saapuneet ukrainalaiset lapset aloittavat opiskelun perusopetukseen valmistavan opetuksen (valmo) ryhmissä. Valmistavan opetuksen pääpaino on suomen kielen opettelussa.
Hirvikosken yhtenäiskoulussa toimii parhaillaan kolme tällaista valmo-luokkaa, joissa on muitakin kuin ukrainalaistaustaisia lapsia. Ryhmissä on 8–10 oppilasta.
– Valmistavan maahanmuuton opetus aloitettiin Hirvikosken yhtenäiskoulussa syksyllä 2019, perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajat Päivi Pentinmäki ja Essi Tamminen taustoittavat.
Veronika, Kristina, Aleksandra ja Ivan keksivät nopeasti eroavaisuuksia suomalaisen ja ukrainalaisen koulun välillä.
Kristina sanoo Suomessa opettajien olevan ystävällisiä ja heitä voi sinutella. Ukrainassa opettajia teititellään ja puhuttelu on muutenkin muodollisempaa.
– Ukrainassa on myös tiukka kuri. Ukrainalaisella oppitunnilla ei saa puhua, vain istua, kuunnella ja katsoa.
Aleksandra kertoo, että jos kotimaassa unohti tehdä kotitehtävät, opettaja oli tosi vihainen, opettaja saattoi soittaa kotiin vanhemmille ja oppilas saada huonon arvosanan.
Eroja voi löytyä myös opetusvälineistä, ja Ivan kertoo, että Hirvikosken yhtenäiskoulussa on käytössä monia laitteita, kuten tietokoneita ja tabletteja.
Lapset ovat innoissaan siitä, että Suomessa välitunnilla pääsee ulos leikkimään ja he voivat lainata välineitä välituntiharrastuksia varten. Pulkkamäkikin on erikoisuus, joka erottaa hirvikoskelaista ja ukrainalaista koulua.
Kouluruokalassa voi Suomessa itse ottaa ja säännöstellä ruuan ja hakea tarvittaessa lisää. Ivan sanoo, että Ukrainassa pitää syödä kaikki se ruoka, jonka kokki on kauhonut lautaselle.
Aleksandra on huomannut, että suomalaisessa koulussa voi olla joskus herkkuruokiakin, kuten lohta, josta hän pitää erityisesti. Ivan ei ole toistaiseksi kaivannut ukrainalaisesta keittiöstä muuta kuin isoäidin valmistamaa borssikeittoa, jota hänen äitinsä ei valmista.
Lapset ovat havainneet senkin, kuinka Suomessa kouluruoka on ilmaista koko peruskoulun ajan.
Koulun jälkeen vapaa-ajalla ukrainalaiset lapset muun muassa leikkivät yhdessä ja kävelevät ulkosalla.
Aleksandran mielestä paras asia on se, että hän voi ottaa päiväunet. Ukrainassa hänellä ei ollut siihen aikaa, koska läksyjä tuli niin paljon. Hän teki toisinaan kotitehtäviä kello yhteen asti yöllä.
– Jokainen opettaja ajattelee, että hänen oppiaineensa on se kaikkein tärkein, hän analysoi ukrainalaista kotitehtäväkulttuuria.
Osa Hirvikosken yhtenäiskoulussa opiskelevista ukrainalaisista lapsista opiskelee suomalaisen koulupäivän päätteeksi myös Ukrainan opettajan etänä antamien ohjeiden mukaisesti.
Esimerkiksi Ivan saa kotitehtäviä ukrainalaiselta opettajaltaan.
– Äiti vaatii, että ne pitää tehdä.
Opettajien Päivi Pentinmäen ja Essi Tammisen mukaan kouluarki sujuu hyvin ukrainalaisten lasten kanssa.
– Ukrainalaiset ovat pääosin innokkaita koululaisia, kiinnostuneita Suomesta ja suomen kielestä ja haluavat oppia. Osa tarvitsee muita enemmän aikaa koulun toimintakulttuurin ja sääntöjen omaksumiseen.
He arvioivat, että yleisesti ottaen yhtenäiskoulussa opiskelevat ukrainalaiset lapset voivat päällisin puolin hyvin, kun huomioi muun muassa sen, minkä takia he ovat joutuneet lähtemään kotimaastaan.
– Ehkä väsymystä ja läksyjen unohduksia on välillä.
Kaikki oppilaat ovat jo päässeet mukaan yleisopetuksen tunneille taito- ja taideaineissa.
– Nämä integroinnit edistävät suomen kielen lisäksi kotoutumista, oppiainesisältöjen hallintaa ja ystävyyssuhteiden muodostumista. Koulunkäynninohjaaja on tärkeä tuki valmo-luokan oppilaille integrointien aikana, he sanovat.
Kodin kanssa tehtävää yhteistyötä hankaloittaa hieman yhteisen kielen puuttuminen, sillä vain muutama vanhempi osaa englantia. Kielimuuria madaltavat muun muassa tulkkipalaverit ja käännösohjelmat.
Opettajat sanovat, että Hirvikosken yhtenäiskoulussa pyritään huomioimaan kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus.
– Kielitietoinen opetus on tullut osaksi koulumme arkea. Lisäksi vanhempia kannustetaan tukemaan lapsen oman äidinkielen kehittymistä.
Fakta
Perusopetukseen valmistava opetus
Perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan 6–17-vuotiaille maahanmuuttajataustaisille nuorille, joiden kielitaito ei riitä opiskeluun esi- tai perusopetuksen ryhmässä. Valmistava opetus kestää noin yhden lukuvuoden verran, jonka aikana oppilas saa valmiudet siirtyä yleisopetukseen.
Opetuksen tavoitteena on kehittyvä alkeiskielitaito, jotta oppilas selviytyy suomen kielellä tutuissa arjen tilanteissa. Lisäksi opiskellaan eri oppiaineiden keskeisiä sisältöjä oppilaan kieli- ja tuleva luokkataso huomioiden.
Tavoitteena on myös edistää turvallisen arjen kautta oppilaan tasapainoista kehitystä sekä kotoutumista Suomeen. Samalla tutustutaan suomalaisen koulun toimintatapoihin ja suomalaiseen kulttuuriin.
Valmistavaa opetusta toteutetaan monin tavoin oppilaan ikä- ja taitotaso huomioiden, ja jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma.
Oppilaat osallistuvat eli integroituvat yleisopetuksen taito- ja taideaineiden, kuten musiikin, liikunnan ja kuvataiteen, tunneille. Iän ja taidon mukaan oppilas voi vähitellen osallistua myös englannin ja matematiikan tunneille.
Lähde: Päivi Pentinmäki ja Essi Tamminen, perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajat, Hirvikosken yhtenäiskoulu.