Loimaan kaupunki on varaamassa 170 hehtaarin alueen energiayhtiö Ilmattarelle aurinkosähköpuiston suunnittelua varten 31.1.2023 saakka. Ennen suunnitteluvarausajan päättymistä alueesta on tehtävä varsinainen varaus tai vaihtoehtoisesti tehdään aluetta, tai sen osaa, koskeva maanvuokrasopimus.
– Loimaan kaupungin kanssa olemme asiasta neuvotelleet, ja aurinkopuisto on ajatus, jota kaupunki on ollut halukas meidän kanssamme viemään eteenpäin. Loimaan alue on auringon säteilyenergian kannalta Suomessa hyvää aluetta. Tässä vaiheessa meille on tulossa suunnitteluvaraus, joka antaa meille mahdollisuuden viedä hanketta eteenpäin, kommentoi Ilmattaren liiketoiminnan kehityspäällikkö Antti Tiri.
Kiinteistö sijaitsee asemakaavoittamattomalla alueella Ypäjän ja Humppilan rajojen tuntumassa. Yleiskaavan mukaan alue on maa- ja metsätalousaluetta. Alueelle on aiemmin suunniteltu tuulivoimalaa, mutta toiminnan ei katsottu soveltuvan kohteeseen ja hanke ei edennyt toteutukseen asti.
Ilmattaren alustavien tarkastelujen pohjalta yhtiö uskoo huipputeholtaan noin 100–130 MWp (megawattipiikki) mittaluokan aurinkopuiston olevan sovitettavissa alueelle. Kyseessä olisi mittavan kokoinen hanke, joka valmistuessaan tuottaisi 100–130 GWh (gigawattitunti) energiaa vuodessa. Tämä energiamäärä vastaa noin 5 000–6 000 omakotitalon vuosittaista sähkönkulutusta. Samankokoisia puistoja on kehitteillä muutamia ympäri Suomen, mutta rakennusvaiheeseen ei missään olla vielä edetty.
Loimaan aurinkopuiston aikatauluista on olemassa vain varovaisia arvioita. Tiri kertoo määräalalla olevan osittain hyvin metsävaltaista ja osittain hakattua aluetta, joten hakkuusuunnitelmatkin vaikuttavat aikatauluihin. Suuri merkitys on verkkoon kytkennällä.
– Asiat etenevät vaihe kerrallaan, ja isossa hankkeessa on aina enemmän tekemistä ja useita vaikuttavia asioita. Viedään hanketta eteenpäin, ja nopean aikajänteenkin aikataulussa puhutaan 3–4 vuoden aikataulusta.
Suunnitteluvarauksen myöntämistä käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 20. kesäkuuta.
Tilanne on ollut se, että hallinto-oikeus katsoi, että hanke olisi pitänyt suunnitella osayleiskaavamenettelyä käyttäen. Silloinen toteuttaja yritti viedä hanketta eteenpäin suunnittelutarveratkaisulla. Hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen toteuttaja jätti asian silleen. Markku Helander kaavaili samalle alueelle aikoinaan destruktiolaitosta, mutta asia ei edennyt.
Mitenkäs tässä ne hiilinielut? Avohakkuista ollaan huolissaan, kun sitä tehdään metsätalousmielessä mutta entä tällaisissa hankkeissa? Tässähän ei edes istuteta taimikkoa tilalle. Ja alue on valtava 170 ha.
Kommenttien lisääminen on estetty.