Paikallislehtityössä toukokuu on vuoden kiireisintä aikaa. Samalla kun suunnitellaan kesän lehtiä ja jo syksyn teemalehtiäkin, sovitaan lomailijoiden työtehtävien tuurauksista ja tehdään tietenkin kolme kertaa viikossa paperilehti ja julkaistaan sähköisesti juttuja joka päivä – sekä kootaan Suvilehti.
Kun kesän erikoisnumero saadaan valmiiksi, on monena vuonna herännyt silloin vasta huomaamaan, että kesä on jo täällä.
Kaupungilla liikkuu vanhempia lapsineen ja lomailijoita näkyy pyöräilevän shortseissa ja hihattomissa paidoissa niin terassille kuin muuallekin. Lehdessä kesätoimittajatkin (s. 16) ovat ehtineet olla töissä jo viikkoja. Varvastossujen ja rusketusraitojen esiintymät lisääntyvät, kesäteatterit aloittavat näytäntökautensa. Sana juhannus alkaa ilmestyä kahvipöytäpuheisiin, samoin kesätapahtumakokemukset.
Korona vaimensi pari viime kesää, mutta nyt ihmiset näyttävät ottavan vahingon takaisin moninkertaisesti. Menestystä kesän tapahtumille! P.S. Miten kauniisti voikaan kuvata opettajan työtä! Suomen Lihastautiliiton palkitsema vuoden opettaja Johanna Tiiri kertoi (LL 7.6.), että haluaa tehdä kaikkensa sen eteen, että jokainen voi osallistua. On arvokasta, että ympärillämme olevien ihmisten työ ja osaaminen huomataan – vuoden opettajan ilmiantoi hänen luokallaan opiskeleva, lihassairautta sairastava poika ja hänen äitinsä. Hieno juttu!