LOIMAA Kesäkokoustaan tällä viikolla pitänyt Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä esitteli puolueen sadan keinon listaa, jolla se takaisi Suomen ruokaturvan, kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen sanoi heidän pitävän esillä erityisen paljon maatalouteen liittyviä epäkohtia.
– Tätä tulemme jatkamaan tulevaisuudessakin, hän lupasi.
Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah taas korosti, ettei nyt ole varaa päästää yhtään tilaa konkurssiin, sillä tulevaisuudessa suomalaisen viljelijän arvo voi nousta korvaamattomaksi.
– Kuivuus ja kuumuus aiheuttavat sen, että esimerkiksi Afrikan ja Euroopan viljelykelpoiset maa-alueet vähenevät. Siksi tässä käy niin, että suomalaisen viljelijän rooli kasvaa. Pellot ja viljelijät on pidettävä nyt kunnossa, hän linjasi.
Kristillisdemokraattien sadan keinon listassa kerrotaan, että jo kahdesta kolmeen maatilaa lopettaa joka päivä. Syynä on heikko kannattavuus, mikä ei kuitenkaan johdu pelkästään nykyisestä kriisistä vaan on peruja jo pidemmältä ajalta. Puolueen mukaan muun muassa kilpailu tuontiruoan kanssa ja kaupan vahva neuvotteluasema ovat painaneet tilojen tuottavuutta.
Tilanteen korjaamiseksi Kristillisdemokraatit esittää esimerkiksi viljelijöiden ja kaupan alan sopimusten sitomista kustannusindeksin piiriin. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa istuva kansanedustaja Peter Östman sanoo sen olevan jo käytössä kuljetusalalla.
– Koska maanviljelijöiden sopimukset ovat kauppojen ja kauppaketjujen kanssa monivuotisia, äkilliset hinnanmuutokset jäävät viljelijöiden harteille, hän totesi.
Kustannusindeksi takaisi tuotantokustannusten siirtymisen tuottajahintoihin koko elintarvikeketjun läpi. Östmanin mukaan tilojen kulut ovat nousseet keskimäärin 35 000–40 000 eurolla.
EDUSKUNTARYHMÄ ehti käväistä torstaina myös Loimaalla Pasi ja Miika Riuttaskorven luomulypsytilalla. Veljekset kertoivat suurimman haasteen liittyvän heidän tilallaan polttoaineen merkittävään hinnannousuun. Sähkön hintaan he kertoivat varautuvansa aurinkopaneelein ja rehun suhteen he ovat käytännössä omavaraisia. Peltoalaa heillä on reilu 400 hehtaaria ja lypsäviä 140.
– Säilörehun ensimmäinen sato oli tänä vuonna hyvä, toinen kohtuullinen ja kolmannesta ei vielä oikein tiedä. Kuivuus on kuitenkin verottanut aika paljon, Miika Riuttaskorpi kertoi satonäkymistä eduskuntaryhmän jäsenille.
Maidon hinnannousu ei saanut veljeksiltä varauksetonta kiitosta, sillä luomumaidon hinta on jäänyt pahasti tavallisen jälkeen.
– Kun tavallisen maidon litrahinta on noussut 12 senttiä, luomu on noussut vain kuusi. Aika moni miettiikin, kannattaako luomussa enää jatkaa, Pasi Riuttaskorpi tiesi kertoi.
He toivoivat myös, että kotimaisuusastetta saataisiin nostettua kaupoissa, sillä esimerkiksi juustoista yli 40 prosenttia on ulkomaisia.
– Suomessa pystyttäisiin tuottamaan koko määrä itsekin.
Suomalaiseen ruoantuotantoon veljekset jaksavat kuitenkin edelleen uskoa, koska suita riittää ruokittavaksi jatkossakin. Sen sijaan omia laajentumissuunnitelmiaan he aikovat harkita tarkoin.
– Meillä on kyllä suunnitelmat olemassa. Muutokset ovat tällä hetkellä kuitenkin niin rajuja, ettei voi luottaa, pitävätkö laskelmat paikkansa myös ensi vuonna, Miika Riuttaskorpi sanoi.