Empatia on tärkeä taito, ja sen merkitys on huomattu myös työelämän ja tuottavuuden kannalta, sillä media ja tutkijat ovat ottaneet aiheen esille viime aikoina useaan otteeseen. Esimerkiksi vuonna 2021 Forbes nosti empatian avaintaidoksi työelämässä. Helsingin Sanomat (19.9.) uutisoi siitä, miten ylimielinen ja ilkeä työntekijä tuhoaa koko yrityksen tuottavuutta ja hyvinvointia. Artikkelin mukaan Harvardin yliopiston tutkijat ovat huomanneet, että jo yksi ylimielisesti käyttäytyvä työntekijä vähentää tuottavuutta.
Kun aikaisemmin ehkä ainakin salaa jopa ihailtiin ihmisiä, joista huokui kaikkivaltiaan kaltainen kyky valtaan ja heitä pidettiin rohkeina ja kunnianhimoisinakin, niin nyt on alettu arvostamaan ihmisiä, jotka ymmärtävät muita ja saavat aikaan hyvää oloa ympäristössään. Ihminen kaipaa ymmärretyksi tuloa ja tervettä lähimmäisen rakkautta. Hesarin artikkeli nostaa esille Miia Paakkasen tutkimuksen, miten oikeasti ilkeä työntekijä laskee muiden tehokkuutta, ja esimerkiksi poissaolojen takia kustannukset kasvavat.
Empaattisuus ei ole välttämättä itsestäänselvyys, vaan taitoa on hyvä opetella vahvistamaan itsessään. On hyvä kyetä ajattelemaan miltä muista tuntuu, eikä ajatella aina vain itse ensin ja miltä itsestä tuntuu. Toisaalta nykyään puhutaan paljon myös siitä, että onko yliempaattinen kun ajattelee liikaakin muita. Eli huomioiko yli oman hyvinvointinsa muiden tarpeita ja olotiloja? Tasapaino on tärkeää elämässä. Se, että kykenee ajattelemaan miltä muista tuntuu, kuuntelemaan ja voi tukea myös muita, ei tarkoita samaa kuin alkaisi muiden täyspäiväiseksi terapeutiksi tai kynnysmatoksi.
Ihmiset ovat inhimillisiä olentoja, jolloin on hyvä opetella huomioimaan empatia myös ristiriitatilanteissa. Mikä sitten tekee sen, että ihminen on niin sanotusti toksinen ja myrkyllinen? Eikö jokaisella joskus voi olla huono päivä? Ehkä itse koen, että ihminen on toksinen minua kohtaan, jos ylimielinen tai vihainen asenne on usein toistuvaa. Jos jollakin on vaikea hetki meneillään, on ymmärrettävämpää, että huonolla hetkellään ihminen saattaa olla kireämpi.
Mielestäni kenelläkään ei ole oikeutta pönkittää omaa egoaan lyttäämällä toista, ja vielä nauttimalla siitä, että toinen provosoituu ilkeästä ja ylimielisestä asenteesta. Voin vain kuvitella millaista olisi olla työpaikassa, jossa olisi sellainen ilmapiiri. Varmasti tuottavuus laskisi, koska kukaan ei jaksa ylimielisiä ihmisiä pitkään lähellään. Ylimielinen ihminen voisi tuhahtaa, että heikot ja yliherkät eivät kestä kritiikkiä, mutta kukaan ei jaksa pitkään rinnallaan ilkeitä ihmisiä väsymättä itsekin.
Myös netissä ei kovin empaattiset ihmiset riehuvat keskustelupalstoilla, mutta onneksi ne keskustelut voi jättää lukematta kuten vapaa-ajalla voi valita ystävänsä. Ihmiset eivät voi valita opiskelupaikassaan tai työpaikallaan kavereitaan.
Marianne Rovio