Huijari iskee usein virtuaalisesti, mutta voi hän koputtaa ovellekin

0
Kurkijoen Marttayhdistys järjestää erilaisia tilaisuuksia noin kerran kuukaudessa. Tällä kertaa puhujaksi saapui ylikonstaapeli Pekka Mäkelä, joka kertoi huijaamisen monista muodoista. Paikalla olivat muun muassa Mäkelän vieressä istuva Liisa Koskinen ja Maija Parikka sekä toisella puolen pöytää olevat Eevi Kemppinen ja Kirsti Knuutila.

LOIMAA Kun ihmiskunta siirtyy entistä enemmän hoitamaan asioitaan virtuaalisesti, huijarit seuraavat perässä ja kehittelevät uusia konsteja. Samalla vanhat keinot ovat edelleen käytössä.

Kurkijoen Marttayhdistyksen tilaisuudessa netti-, puhelin- ja muista huijausmuodoista puhumassa ollut ylikonstaapeli Pekka Mäkelä muistuttikin paikalla olleita naisia miettimään aina kahdesti, jos joku asia tuntuu liian hyvältä ollakseen totta.

– Silloin on yleensä kyseessä huijaus.

Varkaille kaikista arvokkainta saalista ovat pankkitunnukset. Myös henkilötunnukset ja salasanat ovat kullanarvoista kauppatavaraa. Siksi Mäkelä sanookin, ettei näitä tietoja tule koskaan luovuttaa eteenpäin. Ei vaikka poliisi soittaisi.

– Jos poliisi soittaa ja kysyy pankkitunnuksiasi, sinua yritetään huijata. Poliisi ei koskaan kysele sellaista, sillä se saa tilitiedot suoraan pankista, Mäkelä valisti.

Kotona puolestaan tunnusten ja salasanojen säilytyspaikka kannattaa valita huolella. Paras sijainti ei suinkaan ole oven vieressä oleva lipastonlaatikko.

– Jos varas livahtaa sisälle, tunnukset ja käteinen kannattaa olla paikassa, jonne hän ei pääse ensimmäisenä käsiksi.

Ikinä ei myöskään tule avata linkkiä, joka tulee tekstiviestillä. Harkintaa kannattaa käyttää myös sähköpostilla tulleisiin linkkeihin.

– Jos vähänkin epäilyttää, ei kannata klikata.

MARTOILLE oli kertynyt myös omakohtaisia kokemuksia kalastelijoista. Yhdistyksen rahastonhoitaja Marja Tirri kertoi, kuinka hän oli saanut sähköpostiinsa yhdistyksen puheenjohtajan nimissä rahapyynnön. Hän ei ollut onneksi tarttunut syöttiin, vaan oli vastannut puheenjohtajalle, mitä tämä tarkoittaa.

– Kun sieltä tuli vastaus, että pitäisi laittaa neljä tuhatta euroa ulkomaiselle tilille, arvasin, että kyseessä on huijaus. Poistin heti kaikki viestit.

Liisa Koskinen kertoi puolestaan saaneensa sosiaalisen median kautta viestin mieheltä, jolla tuntui olevan niin ulkonäköä, yhteiskunnallista asemaa kuin varakkuuttakin. Koskinen oli arvannut, että kyseessä on petkutus, mutta hän halusi kuitenkin katsoa, millaisia ehdotuksia sieltä alkaisi tulla.

– Kun hän lopulta tarjosi kultaharkkoja säilytykseen, pistin homman poikki, hän nauraa.

Pekka Mäkelä sanoo romanssihuijauksia paljastuvan tasaisin väliajoin Loimaankin seudulla. Ne ovat hänen mukaansa usein suuruudeltaan mittavia, ja uhri saattaa menettää niissä koko omaisuutensa. Monesti uhri ei myöskään tiedä tai usko tulleensa huijatuksi.

– Petoksen pyörittäjällä on aina monta kalaa koukussa, ja romanssin edetessä rahapyynnöt lisääntyvät. Osa tajuaa tämän ja pistää hanat poikki, mutta sitten on niitä, jotka eivät usko edes silloin, kun poliisi kertoo asiasta.

VALTAKUNNAN mittakaavassa eniten rahaa menettivät viime vuonna sijoittajat. Mäkelä sanoo asian selittyvän pitkälti sillä, että niillä, jotka sijoittavat, on yleensä ylimääräistä rahaa. Viimeisin suuri sijoitushuijaus oli Bitcoin Pro eli kryptovaluuttaan liittyvä vedätys, johon moni erehtyi lähtemään mukaan.

Nettikaupat ovat toinen paikka, jossa vorot viihtyvät. Sivustot saattavat olla joko täysin tekaistuja tai taitavasti väärennettyjä. Mäkelä kehottaakin aina katsomaan sivulle mennessään, löytyykö domain-osoitteen alusta https-protokollatunnus.

– Se s-kirjain on se tärkein, sillä se osoittaa sivuston olevan turvallinen. Myös lukko osoitteen edessä on hyvä, mutta se ei ole niin varma.

Jos taas ostaa käytettyä tavaraa nettikaupoista, Mäkelä sanoo varminta olevan, että sen hakee henkilökohtaisesti ja maksaa vasta, kun on tarkistanut esineen olevan sovitunlainen.

VAIKKA VARKAAT liikkuvat nykyään entistä useammin netissä, Loimaankin seudulla on tavattu myös kaikenlaisia remontti- ja myyntimiehiä, jotka kiertävät ovelta ovelle.

– Heitä ei saa koskaan päästää sisälle eikä varsinkaan kannata ostaa mitään, Mäkelä varoitti.

Toinen rosmojen suosima keino on viedä pankkikortti pankkiautomaatilla. Tavallisin tapa on höynäyttää rahannostajaa maahan pudonneella setelillä.

– Pankkiautomaatin raksuttaessa varas koputtaa ihmistä olkapäälle ja sanoo, että sinulta putosi rahaa. Kun henkilö rupeaa nostamaan seteliä, rosvo vaihtaa sillä aikaa pankkikortin toiseen, Mäkelä kuvailee menetelmää ja sanoo tätä tapahtuvan paljon myös Loimaalla.

Fakta

Yleisimmät huijaukset

Alaikäisiä tyttöjä houkutellaan lähettämään itsestään kuvia.

Kryptovaluutta ja siihen liittyvä sijoittaminen.

Pankkiautomaattihuijaus.

Käytetyn tavaran kauppa nettikirpputoreilla.

Kotiin tulevat kauppiaat.

Pysäytetty auto tienvarressa.

Valepoliisi, joka kyselee pankkitunnuksia.