Pride-liputuksesta on tehty valtuustoaloite reilu viisi vuotta sitten (3.2.2017). Samaisesta liputuksesta tehtiin aloite uudelleen vuosi sitten (21.6.2021). Ja tänä vuonna (3.10.2022) jätettiin kolmas valtuustoaloite.
Demokratiaan kuuluu, että kaupunginvaltuutetut ja valtuustoryhmät voivat tehdä valtuustoaloitteita tärkeinä pitämistään asioista. Se, että samasta asiasta ja samoilla perusteluilla tehdään jopa vuoden välein uusi aloite herättää kummastelua. Myös se, että vastoin kaupunginjohtajan esitystä kaupunginhallitus päätti lähettää kyseisen aloitteen sivistyslautakunnalle valmisteltavaksi, on herättänyt ihmettelyä. Kaupungin liputusasiat kuuluvat elinympäristölautakunnalle, eivät sivistyslautakunnalle.
Loimaan kaupungin elinympäristövalio-/lautakunta on aiemmilla kerroilla päättänyt, ettei esitettyä liputusta oteta käyttöön. Päätösten perusteet ovat olleet samat ja yksiselitteiset. Liputuksesta määrätään Suomen lipusta annetussa laissa, jossa todetaan: ”Valtion viraston tai laitoksen käytössä olevalle rakennukselle sekä Ahvenanmaan maakunnan julkiselle rakennukselle tai sellaisen rakennuksen äärelle on virallisina liputuspäivinä nostettava sellainen Suomen lippu, jota viraston tai laitoksen, sen mukaan kuin erikseen on säädetty, on käytettävä.”
Päätökset on perusteltu myös talous-, resurssi- ja tasa-arvonäkökulmilla.
Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisten tulee ryhtyä tarvittaviin toimiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesti riippumatta iästä, alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, poliittisesta toiminnasta, ammattiyhdistystoiminnasta, perhesuhteista, terveydentilasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
Aloitteessa esitetty liputus ei kuitenkaan osoita yhdenvertaista kohtelua vaan pikemminkin päinvastoin. Liputus nostaisi yhden aatteen, tapahtuman ja sen edustamat ihmisryhmät erityiseen asemaan suhteessa muihin edellä mainittuihin ihmisryhmiin. Lisäksi viikon liputus nousisi näkyvyydellään jopa virallisten liputuspäivien ohi. Monilla laissa mainituilla vähemmistöillä ei välttämättä ole mitään lippuja eivätkä kaikki ole erityisen järjestäytyneitäkään.
Silti Loimaalla on lukuisia vähemmistöjä, joiden asemassa on paljonkin parantamisen varaa. Loimaan kaupunki ei voi osoittaa tukeaan yhdelle kansainvälistäkin huomiota saavalle aatteelle, järjestölle tai ihmisryhmälle toisin kuin muille. Julkisena toimijana kaupunki on velvollinen toimimaan korostetusti yhdenvertaisuuslakia ja tasa-arvon periaatteita noudattaen.
Me Kristillisdemokraattien ja Meidän Loimaan valtuutettuina sekä Loimaan Perussuomalaisten ja sitoutumattomien valtuustoryhmänä katsomme, ettei Pride-liputus eikä minkään muunkaan yksittäisen aatteen, tapahtuman tai ihmisryhmän liputus kohtelisi kaupungin asukkaita yhdenvertaisesti eikä esitettyä liputusta tule sen vuoksi järjestää. Loimaan kaupungin lipputangot tulee varata kaupungin omien ja valtion lippujen käyttöön sekä pelkästään sellaisiin tapahtumiin, joissa kaupunki on itse järjestäjänä.
Seppo Paldanius
(kd.)
Esa Aronoja
(Meidän Loimaa)
Loimaan Perussuomalaisten ja sitoutumattomien valtuustoryhmä