Hyrsynkulmantie muutettiin sorapintaiseksi vastustuksesta huolimatta

YPÄJÄLLÄ Hyrsynkulmantien vanha huonokuntoinen päällyste on hiljattain jyrsitty pois ja tie on muutettu koko pituudeltaan sorapintaiseksi.
Kyse oli tietä hallinnoivan Uudenmaan Ely-keskuksen tilaamasta urakasta, joka tehtiin lokakuun puolivälissä.
Uudenmaan Elystä perusteltiin, että tien muuttaminen sorapintaiseksi oli kustannustehokkain tapa ylläpitää se liikennöitävässä kunnossa (LL 13.9.). Hyrsynkulmantien pinnoitettu osuus oli jo niin huonossa kunnossa, etteivät pienet korjaukset auttaneet. Elyllä ei ollut osoittaa rahoitusta, jolla alempaan tieverkkoon kuuluva tie olisi voitu muuttaa asfalttipäällysteiseksi.
Kymppitieltä erkaneva Hyrsynkulmantie on kokonaisuudessaan noin kymmenen kilometrin mittainen, ja sen pinnoitettu osuus oli nelisen kilometriä.
Samoihin aikoihin Humppilassa Ely muutatti myös Taipaleentien pinnoitetun osuuden sorapintaiseksi samoin perusteluin kuin Hyrsynkulmalla.

MONI Hyrsynkulmalla asuva toivoi, että Hyrsynkulmantietä olisi parannettu uudella päällysteellä.
Esimerkiksi Hyrsynseudun kyläyhdistyksen hallitus ehti kirjelmässään vaatia uutta asfalttipäällystettä Hyrsynkulmantien pinnoitetulle osuudelle sekä oman toimintansa että alueen asukkaiden puolesta.
Ypäjän kunta olisi puolestaan osaltaan halunnut, että Hyrsynkulmantielle suunnitelluista muutoksista olisi tehty vaikutusten arviointi eli selvitetty, mitä seurauksia on tien muuttamisella päällystetystä soratieksi (LL 29.9.). Lausunnossaan kunta nosti esille muun muassa sen, että asukkaiden ja muiden tienkäyttäjien näkemykset on huomioitava ennen päätöstä.
– On odotettavissa, että tien muuttamisella soratieksi olisi negatiivisia vaikutuksia alueen asukkaille, elinkeinoelämälle sekä muille käyttäjille. Vaikutukset ulottuvat yli maakuntarajan: esimerkiksi osa Varsinais-Suomen puolella sijaitsevan Someron kaupungin asukkaista käyttää tietä läpikulkuväylänä valtatie 10:lle, kunta lausui.
Uudenmaan Ely järjesti tiedotustilaisuuden Hyrsynkulmantietä ja Taipaleentietä koskevien suunnitelmien tiimoilta syyskuussa eli kuukautta ennen kuin muutostyöt alkoivat Hyrsynkulmalla.
Yleisötilaisuuden jälkeen Ely sai lukuisia kannanottoja. Suurin osa palautteen antajista oli sitä mieltä, että korjattavat tieosuudet pitäisi päällystää asfaltilla.
Elyssä katsottiin, ettei kannanotoissa esitetty sellaisia uusia asioita, jotka olisivat estäneet suunnitellut pinnoitteen purkamiset ja teiden muuttamisen sorapintaisiksi.

HYRSYNKULMANTIETÄ on nyt ajettu runsaan kuukauden päivät koko matkalta sorapintaisena.
Ypäjän Yrittäjien varapuheenjohtaja, Hyrsynkulmalla asuva Heikki Santakangas ei näe tien muuttamista soratieksi parantamistoimenpiteenä tai edistysaskeleena vaan kertaalleen saavutetun edun eli päällystetien menetyksenä ja paluuna menneisyyteen.
Uudenmaan Elyn menettelytavoista Santakangas ei löydä kehuttavaa. Hänen mielestään asia oli päätetty Elyssä jo kauan ennen syyskuun puolivälissä järjestettyä tiedotustilaisuutta.
– Ely antoi kaksi viikkoa aikaa antaa vastineen siitä, miksei töitä pitäisi aloittaa.
Pian tämän jälkeen lokakuun kymmenennen päivän tienoilla ilmestyi urakoitsijan kalusto Hyrsynkulmantielle ja työt alkoivat.
– Ei kahdessa viikossa voi päättää projektista ja tilata kalustoa, Santakangas järkeilee ja sanoo esimerkiksi Elyn sivuuttaneen täysin kuntien päätöksen vaikutusten arvioinnista.
Hyrsynseudun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Timo Pyykkö arvioi, ettei koko yleisötilaisuudella ollut mitään merkitystä.
– Tilaisuuden lopussahan jo todettiin, ettei Ely päällystä tietä uudelleen, koska sillä ei ole rahaa.
Santakankaan mielestä yleisötilaisuus oli täyttä teatteria.

PYYKKÖ ja Santakangas epäilevät, tuleeko sorapintainen tie pitkällä tähtäimellä edullisemmaksi, koska he arvioivat soratien kunnossapitokustannusten olevan isommat kuin päällystetien.
Pyykkö nostaa elinkaarikustannusten lisäksi esiin soratien välilliset kustannukset, kuten autojen pesukustannukset ja helmapellien maalin kulumisen sekä alueen virkistysmahdollisuuksien vähenemisen.
Heidän mukaansa soratiellä on huonoja puolia, kuten asumisviihtyvyyttä heikentävät pölyhaitat sekä kevyen liikenteen, etenkin pyöräilyn, olosuhteiden heikkeneminen. Pyykkö pitää turvallisuusriskinä esimerkiksi pyöräilijöiden siirtymistä Kymppitien laitaan.
Jos Hyrsynkulmantien muuttamista sorapintaiseksi perustellaan vähäisillä liikennemäärillä, se johtuu Pyykön ja Santakankaan mielestä siitä, että tie päästettiin vuosien varrella niin huonoon kuntoon, että ihmiset alkoivat etsiä vaihtoehtoisia reittejä.
Santakangas ei näe järkeä siinäkään, että tien varten tuotiin liikenteen laskentapönttö noin viikon ajaksi jyrsintä- ja muutostöiden jo alettua, jolloin tien käyttäjät kulkivat vaihtoehtoisia reittejä työmaan takia.
Pyykön mielestä kyse on laajemmin maaseudun elinvoimasta.
– Tieverkko ja kulkuyhteydet ovat maaseudun verisuonet, joiden kautta se hengittää, ja niillä on suuri merkitys jokapäiväisessä elämässä ja erityisesti silloin, kun ihmiset miettivät, mistä he ostavat talon.

Perusteluna oli raha

YPÄJÄ Hyrsynkulmantien noin neljän kilometrin mittaisen pinnoitetun osuuden muuttaminen sorapintaiseksi maksoi yhteensä noin 120 000 euroa eli 30 000 euroa kilometriltä.
Uudenmaan Ely-keskuksen kunnossapitoyksikön päällikkö Tuomas Vasama arvioi sorapintaisen tien vuotuisten ylläpitokustannusten olevan 1 500 euroa kilometriä kohden.
Tähän syksyyn saakka Hyrsynkulmantien päällystetyllä osuudella oli niin sanottu sop- eli ohutpinnoite, jota tehtiin sorateille etenkin 1990-luvulla.
Jos Ely olisi päällystänyt tien uudelleen asfaltilla, Vasama haarukoi päällystystöiden kustannuksiksi 75 000–100 000 euroa kilometriltä, kun mukaan lasketaan tien vahvistamistoimenpiteet. Laskelmissa asfaltoinnin hintalappua nostaa bitumin poikkeuksellisen korkea hinta.
Kun soratien ylläpitokustannuksia suhteuttaa uudelleen päällystämisen hintaan, Vasama arvioi, että päällystetyn tien olisi pitänyt kestää 30–50 vuotta, mitä hän ei pidä realistisena.
– Liikennemäärien pitää olla aika korkealla ennen kuin asfaltoiminen on kannattavaa, hän perustelee ja sanoo, että ajoneuvoja pitäisi kulkea noin 500 vuorokaudessa.
Hänen mukaansa Hyrsynkulmantiellä jäädään tästä liikennemäärästä selvästi.

Suunnitelmat Hyrsynkulmantien ja Humppilan Taipaleentien muuttamisesta sorateiksi olivat vireillä pidempään Uudenmaan Elyssä.
Vasama kertoo, että työt olivat tiedossa ja niihin oli valmistauduttu jo ennen syyskuussa järjestettyä infotilaisuutta. Hänen mukaansa päätöksenteko ajoittui loppukesään, kun selvisi, että Elyllä on rahaa toteuttaa teiden muuttaminen sorapintaisiksi.
– Uudelleen päällystäminen ei ollut edes pöydällä.