Viljalastissa oleva ajoneuvoyhdistelmä saapuu Loimaan maamerkkinä tunnetun viljavaraston pihalle lokakuisena aamuna. Se tuo seudulla kasvanutta peltojen kultaa varastoitavaksi muhkeiden betonisiilojen suojiin.
Loppusyksystä liikenne viljavaraston pihalla on rauhallista, mutta sadonkorjuuaikaan tontille tulee monta kuormaa tunnissa.
– Otamme kiireisimmän puintisesongin aikana vastaan parhaimmillaan 50 viljakuormaa vuorokaudessa, varastoesimies Jorma Ruha sanoo.
Kaikki vilja ei saavu viljavarastolle yhdessä rysäyksessä puintiviikkoina, sillä osa viljelijöistä varastoi viljaa kotona ja odottelee sopivaa myyntihetkeä seurailemalla viljapörssien hintatasoa.
Valtionyhtiö Suomen Viljava Oy:n toimipaikkoihin kuuluvassa Loimaan viljavarastossa on siilotilaa 150 000 tonnille eli 150 miljoonalle viljakilolle. Siiloissa varastoidaan vehnää, ohraa, kauraa, ruista ja rypsiä. Säilytettävänä on sekä leipäviljaa, rehuviljaa, siemenviljaa että huoltovarmuusviljaa. Huoltovarmuusviljan määrää Ruha luonnehtii niin, että sen osuus kapasiteetista on merkittävä.
Tontilla sijaitsee myös tasovarastoja, jotka soveltuvat kappale- ja irtotuotteiden varastointiin. Nyt niissä on esimerkiksi maitojauhetta.
Viljavaraston päivittäisestä toiminnasta vastaa neljä työntekijää. Ruha käy paikalla muutaman kerran kuukaudessa, sillä hänellä on vastuullaan Loimaan lisäksi viisi muuta viljavarastoa.
– Varastotyöntekijät ovat moniosaajia. He muun muassa vastaanottavat viljakuormat, ottavat kuormista näytteet ja analysoivat ne laboratoriossa. Työhön kuuluu myös monenlaista kunnossapitoa kuten kiilahihnojen vaihtoja ja ikkunaremonttia. Talvella täytyy aurata lumet pihalta pyöräkuormaajalla. Silloin tällöin Loimaan väki saa komennuksia Naantaliin auttamaan laivan lastauksessa. Sellainen Pelle Peloton -asenne on hyvä näissä hommissa.
Jokaisesta viljakuormasta otetaan monta näytettä ja määritellään erän kosteusprosentti sekä hehtolitrapaino. Noin varttitunnin kestävien laboratoriotutkimusten jälkeen kuormalle määritellään laatuluokka, johon vaikuttavat sakoluku (määrittelee leipoutuvuuden) ja valkuaispitoisuus.
Ennen siiloon siirtoa kuormat esipuhdistetaan esimerkiksi oljenpätkistä ja viljankuorista. Seuloihin jää muutakin kuten työhansikkaita ja kännyköitä.
Siiloihin säilötyn viljan kiertonopeus vaihtelee muutamista päivistä vuosiin. Loimaalta viljaa ajetaan muun muassa elintarviketeollisuuden ja rehutehtaiden tarpeisiin sekä Naantalin satamasta lähteviin rahtilaivoihin.
– Laivoihin mahtuu aika monta rekkakuormallista, sillä suurimmat niistä vetävät 65 000 tonnia. Sellaiset alukset seilaavat kauaksi, jopa Etelä-Amerikkaan saakka. Lähimarkkinoille kuten Euroopan satamiin viedään viljaa esimerkiksi 3 000 tonnin laivoilla.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on luonut epävarmuutta kansainvälisille viljamarkkinoille. Jorma Ruhan mukaan tilanne ei kuitenkaan ole ainakaan vielä näkynyt Suomen Viljavan toiminnassa millään tavalla.
