Paskan pomon anatomiaan, selityksiin ja vaikutuksiin hän syventyi Loimaan seudun Nuorkauppakamarin GT Loimaa Bisnesfestareilla.
Uusitalon mukaan huono johtaminen on niin yleistä, että siihen on törmännyt lähes jokainen työntekijä. Tyypillisesti paska pomo on tehty epäluottamuksesta, itsekkyydestä ja epäoikeudenmukaisuudesta. Paska pomo voi myös aliarvioida, päteä ja kytätä, mutta on itse kykenemätön ottamaan vastaan palautetta.
– Mikromanageeraus on sana, jonka ympärillä on ollut iso hype viime aikoina. Se on sitä, että ei luoteta, että työntekijä osaa hoitaa asiansa, vaan ajatellaan, että osataan itse paremmin. Se on kontrollointitapa, jatkuvaa mikrotasolla puuttumista ja härkkimistä. Esihenkilön tehtävänä on mahdollistaa ja antaa toisen toteuttaa, ei vahtia ja valvoa, miten työt tehdään.
Pelolla johtaminen saa Uusitalon erittäin vihaiseksi. Hän sanoo, että jos työntekijä kokee olonsa uhatuksi, tämä ei uskalla tehdä asioita, kun pelkää mahdollista rangaistusta.
– Pelko ei kuulu parisuhteeseen, kasvatukseen, kaverisuhteeseen, ei myöskään työpaikalle. Kenenkään ei pidä joutua pelkäämään varsinkaan, kun olet kahdeksan tuntia päivästä töissä.
Uusitalo korostaa, että työntekijän on tärkeää tuntea itsensä arvostetuksi ja kunnioitetuksi, mikä ei paskalta pomo onnistu. Päinvastoin tämä tuo työyhteisöön uupumista, selkäänpuukotusta, vaihtuvuutta ja lisääntyneitä sairauspoissaoloja.
Ongelmallista on, että usein paska pomo ei tiedä, kuinka huono hän onkaan. Silloin jonkun on otettava asia pehmeästi puheeksi, vaikka se onkin kipeää kuultavaa.
– Jos pomo kokee, että hänessä ei ole mitään kehitettävää, hän on paska pomo.
Huono johtaminen voi johtaa siihen, että hyvät tyypit lähtevät työpaikalta. Joskus se voi olla ainoa ratkaisu.
– Teidän hyvinvointi on teille tärkeintä. Pomon tehtävä on olla teidän tukena ja auttaa teitä menestymään. Hänellä on ehkä omakin työnsä, mutta hänelle on annettu tehtävä pitää teistä huolta.
GT Loimaa Bisnesfestarit järjestettiin kolmatta kertaa. Ensimmäistä kertaa mukana olleet loimaalaiset Vihtori Koskinen ja Elli Kylä-Markula halusivat tukea paikallista tapahtumaa ja kehittää itseään.
– Urheilumiehenä minua kiinnostaa työura urheilun jälkeen ja myös paskat pomot, Koskinen sanoi.
Koskinen työskentelee Alastaro Golfissa kenttämestarina ja Kylä-Markula on opiskelija. He uskoivat bisnesfestareiden tarjoavan myös ihan uutta oppia ja mahdollisuuksia verkostoitua.
Nuorkauppakamarin varapuheenjohtaja Anna-Leena Poskiparta kuvaili päivän kattausta monipuoliseksi ja laadukkaaksi kokonaisuudeksi, johon saatiin urheiluteemalla myös häivähdys paikallisuutta. Punaisena lankana oli työelämän resilienssi eli kriisinkestävyys.
Poskiparta sanoo, että kamarilaisille festarit on myös oppimisen paikka.
– On mukava verkostoitua ja tavata ihmisiä. Projektiryhmän näkökulmasta tällaisen tapahtuman järjestäminen on äärettömän hyvä tilaisuus opetella projektinjohtamista, myyntiä, markkinointia ja esiintymistä turvallisessa ympäristössä.
