Työttömien työnhakijoita oli marraskuun lopussa Varsinais-Suomessa 8,5 prosenttia työvoimasta. Se on 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Alueen korkein työttömyysaste oli Turussa 11,4 prosenttia. Matalin työttömyysaste oli Ruskolla 3,3 prosenttia.
TYÖTTÖMYYSASTEET alueen kunnissa ovat laskeneet korona-ajan lukemista, eikä Venäjän hyökkäyssodan vaikutus ole näkynyt juurikaan työttömyyttä nostavana tekijänä. Kuinka rajua nousua työttömyydessä voi ennakoida ensi vuodelle, kun energiakriisi, inflaatio ja korkojen nousu lyövät täysillä päälle? Tähän vastaa videohaastattelussa työelämäkoordinaattori Timo Vahtonen Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.
Jos video ei näy yllä, katso se tästä.
KOKO MAAN työttömyysaste oli marraskuussa 8,9 prosenttia. Varsinais-Suomen työttömyysaste 8,5 on puoli prosenttiyksikköä parempi kuin Uudellamaalla, mutta toisaalta hieman korkeampi kuin esimerkiksi Pirkanmaalla. Varsinais-Suomen työttömyys näytti ensin supistuvan muuta maata nopeammin koronan jälkeen, nyt ollaan muuta maata verkkaisemmassa tahdissa. Työelämäkoordinaattori Timo Vahtonen Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta, minkälaisia alueellisia eroja Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Pirkanmaan työttömyydessä on?
– Elinkeinorakenne on tietysti jokaisessa maakunnassa erilainen. Ulkomaalaisten työttömyys on Varsinais-Suomessa suhteellisesti paljon korkeampi kuin Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Siinä on yksi, mihin täällä kannattaa kiinnittää huomiota.
UUSIA AVOIMIA työpaikkoja ilmoitettiin marraskuussa koko maassa 73 100. Kaikkiaan avoinna oli 135 600 työpaikkaa, mikä on 32 600 vähemmän kuin vuosi sitten.
Marraskuun viimeisenä päivänä Varsinais-Suomessa oli avoimia työpaikkoja tarjolla 5 300 kappaletta eli 26 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.
TILASTOKESKUKSEN työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli marraskuussa 62 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi oli 74,7 prosenttia, mikä on 1,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden marraskuussa.
Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 164 000, mikä oli saman verran kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 6,7 prosenttia eli 0,3 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin.
TEMin Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien neljän viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien kahden viikon aikana.