LOIMAAN SEUTU Viime päivien sateet ja lauha sää ovat nostaneet vedenpinnat tulvalukemiin Lounais-Suomen joissa. Esimerkiksi Loimijoen virtaamat ovat olleet viime päivinä sitä luokkaa, ettei joen vesi ole pysynyt enää uomassaan joka paikassa.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan vesi nousee muun muassa lounaisessa Suomessa ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealle, paikoin jopa suurimman vuotuisen tulvan tasolle.
Ympäristökeskuksen vesistöennusteen mukaan esimerkiksi Loimijoella Vampulassa Sallilankoskessa virtaama on huipussaan alkuviikon aikana. Ennusteen mukaan virtaama voi nousta 150 kuutioon sekunnissa, kun vielä runsasta viikkoa aiemmin virtaama oli vain noin kymmenen kuutiota sekunnissa.
Varsinais-Suomen Ely-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen havainnollistaa, että kuluneen viikon noin 40 millimetrin sateet ja lumien sulaminen, jota on kertynyt milleissä suurin piirtein saman verran, ovat päätyneet jokiin, koska ne eivät ole päässeet imeytyneet maahan.
Sallilankoskea isompia virtaamia Loimijoesta on mitattu Maurialankoskesta Huittisissa, jossa virtaama oli maanantaiaamusta 187 kuutiota sekunnissa.
– Se hipoo jo tammikuun ennätystä, Triipponen kertoo ja sanoo, että mittauksia on tehty vuodesta 1931.
Maanantaiaamuun mennessä Triipponen ei ollut kuullut, että tulvatilanne olisi aiheuttanut isompia vahinkoja esimerkiksi rakennuksille. Tulviminen on ilmennyt lähinnä veden nousuna alaville pelloille ja teille. Hänen mukaansa Loimijoesta oli lähtenyt jäitä liikkeelle sunnuntaina, mutta ei se ollut aiheuttanut vielä isompia ongelmia.
Luontoharrastaja Erkki Kallio kulki maanantaina aamusta Loimijoella Alastarolla Vännilästä Vampulan rajalle saakka ja luonnehti tulvatilannetta rajuksi. Loimijoen vettä oli noussut pelloille.
– Pahalta näyttää, hän summasi ja sanoi, että metsissä ja paikoin pelloillakin oli vielä lunta sulamatta.
– Ja Hanhijoen sivujoesta tulee lisää vettä Loimijokeen.
Maanantaiaamusta Kallio arvioi, ettei Loimijoen jokivesi ollut Vännilän ja Vampulan rajan välillä kuitenkaan vielä noussut rakennuksiin saakka.
Viime päivinä syysviljakasvustoja on näkynyt paikoin veden alla muuallakin kuin Loimijoen tuntumassa, esimerkiksi Hirvikoskella.
ProAgrian kasvintuotannon asiantuntija Jenni Lukkaroinen kertoo tulvan pellolla aiheuttavan ravinteiden ja maapartikkelien huuhtoutumista ja sen saattavan tukehduttaa syysviljat, jos vesi seisoo kauan pellolla tai vesi pääsee jäätymään syysviljan päälle.
– Etelä-Suomessa on heikosti routaa, mikä vaikuttaa veden liikkumiseen pellolla joko pintavaluntana tai valumana salaojiin. Tilanne on lohkokohtainen ja riippuvainen ojien ja jokien vesimäärästä.
Vesi on paikoin vallannut myös teitä. Esimerkiksi sunnuntaina nousi vettä Loimaan keskustan tuntumassa Kemppilänkadulla rautatien alikulun kohdalla sen verran, että katua hallinnoiva Loimaan kaupunki joutui väliaikaisesti sulkemaan paikan moottoriajoneuvoliikenteeltä sunnuntaina iltapäivästä.
Kemppilänkadun alikulun vedet johdetaan putkea pitkin Loimijokeen. Kaupungin kunnallistekniikan työnjohtaja Matti Rautakumpu arvioi, että putken päässä oli ollut jäätulppa, joka aiheutti tulvimisen. Hän kertoi maanantaina aamusta, että tulppa tullaan avaamaan aamupäivän aikana.
Hän kertoo, että myös Hulmin alueella oli pieni tulva ja vesi oli noussut tien yli, kun kaivon päällä oli ollut lunta ja jäätä. Tietä ei tarvinnut kuitenkaan sulkea.
Rautakummun mukaan yleisesti tulvatilanne on hyvin hallinnassa kaupungin katuverkon osalta.
– Viime keväästä poiketen rummut ja sadevesikaivot ovat pääasiassa sulat, hän huomauttaa ja vertaa, kuinka viime keväänä jouduttiin parisen viikkoa kulkemaan höyrykoneen kanssa sulattelemassa paikkoja.
Ely-keskuksen Juha-Pekka Triipponen pitää tulvatilannetta poikkeuksellisena vuodenaikaan nähden. Hän arvioi, että käsillä on vuoden keskitulvahuippu, joka on yleensä vasta keväällä.
– Ilmastonmuutos muuttaa talvia, jolloin talvella on enemmän välisulantoja. Ilmastonmuutos näyttää siirtävän kevättulvia talvitulviksi.
Jos tilanteesta haluaa etsiä jotain hyvää, Triipponen sanoo, että nyt nähty Loimijoen talvitulva on pois mahdollisesta kevättulvasta. Kevättulvan aineksiksi on jäljellä vähemmän lunta.
– Vuoden sademäärät ovat kuitenkin aika samanlaiset.
Ympäristökeskuksen ennusteen mukaan tulvahuippu saavutetaan alkuviikon aikana. Esimerkiksi Loimijoella Sallilankoskessa tilanteen ennustetaan helpottavan keskiviikosta eteenpäin.
Triipponen sanoo tulvaennusteen perustuvan sääennusteisiin, joiden mukaan sateet vähenevät ja lämpötila laskee pikkuisen. Esimerkiksi Loimaalle ennustetaan yöpakkasia.
Lähipäivien sääennusteet ovat tulvatilanteen rauhoittumisen kannalta Triipposen mukaan lähes ihanteelliset, kun pienen pakkasen ei oleteta aiheuttavan hyydeongelmaa.