LOIMAA Puistokadun koulussa on kokeiltu puolentoista vuoden ajan 75 minuutin oppituntien järjestämistä ja käytäntö jatkuu.
Viime viikolla kokoontunut sivistyslautakunta sai kokeilusta yhteenvedon, ja sivistysjohtaja Manne Pärkö kertoo, että pidennettyjä oppitunteja jatketaan toistaiseksi.
Saadun palautteen ja käytännön kokemusten perusteella pidennetyt oppitunnit saavat kannatusta Puistokadun koulussa.
Viime vuoden lopulla kokeilun tiimoilta pidettiin oppilaiden ja henkilöstön palautekeskustelut sekä kysely oppitunnin pituudesta. Palautteen perusteella 94,4 prosenttia oppilaista, 83,6 prosenttia huoltajista ja 72,7 prosenttia henkilöstöstä oli 75 minuutin oppitunnin kannalla.
Etenemistä tullaan jatkossakin seuraamaan ja siitä kerätään palautetta. Pärkö sanoo, että tarvittaessa asiaa tarkastellaan uudelleen.
Puistokadun koulussa opiskelee yli 300 yläkoululaista.
Yhdeksännen luokan oppilaiden Sisu Kortelaisen ja Joonatan Värjösen mielestä pidemmät oppitunnit ovat kokonaisuudessaan hyvä asia, jonka hyvät puolet peittoavat huonot.
Kortelaisen mukaan pidemmän oppitunnin avulla saa helpommin yhden kokonaisuuden käsiteltyä kerralla eikä aiheeseen tarvitse välttämättä palata enää myöhemmin toisella oppitunnilla ja eri päivänä.
Värjönen on samoilla linjoilla. Hän on tyytyväinen siihen, että oppilaiden mielipidettä kysyttiin oppitunneista. Hän sanoo pidennetyn oppitunnin mahdollistavan noin parin kuukauden välein vaihtuvan jaksosysteemin, mikä tuo vaihtelua, kun päivästä toiseen ei tarvitse opiskella samalla lukujärjestyksellä koko vuoden ympäri.
Koulun molemmat rehtorit Minna Ruotsala ja Tapani Ääri kannattavat pidennettyjä oppitunteja.
Ääri myöntää olleensa aluksi hyvin epäileväinen, mutta nyt hänen ajatuksensa ovat muuttuneet.
– Selkeä etu on, että sirpaleisuus vähenee, kun päivässä on vain kolme tai neljä tuntia. Aloittamista, lopettamista ja siirtymistä on oleellisesti vähemmän.
Pidempien oppituntien myötä kouluviikon kokonaisaika lyhenee Puistokadulla noin 2,5 tunnilla, koska taukoja on vähemmän. Ruotsalan mukaan kouluviikon kokonaisajan lyheneminen on yksi oppilaiden hyvinvointia ja jaksamista tukeva tekijä ja erityisesti niillä oppilailla, joilla on pitkät koulumatkat.
Ruotsala sanoo, että pidemmät tunnit mahdollistavat myös erilaisten oppimisympäristöjen ja monipuolisten oppimismenetelmien vaihtelevan käytön oppitunnin aikana.
– Uuden oppimisen jälkeen on asiaa aikaa harjoitella tunnilla, ja oppilaalla on tarvittaessa mahdollisuus saada siihen opettajan tukea.
Pidennettyjen oppituntien huonoista puolista Kortelainen nostaa oppilaana esiin sen, että jos jokin oppiaine ja aihe eivät jaksa kiinnostaa, niin 75 minuuttia voi olla aika pitkä aika seurata ja keskittyä aiheeseen.
Ääri sanookin, että keskittymisen kannalta 75 minuuttia voi tuntua pitkältä ajalta, mutta jos oppitunnin aikana tehdään jotain, se ei ole pitkä aika.
– Tekeminen ei voi olla pelkkää luennon kuuntelua vaan opettajan on käytettävä monipuolisesti eri työtapoja.
Ruotsalan mielestä oppiaineiden vähäisempi määrä jaksossa ja koulupäivän aikana tukee juuri keskittymistä, kun oppilaan ei tarvitse ottaa samaan aikaan niin monta ainetta haltuunsa.
Värjönen muistuttaa, että 75 minuutin oppitunti voi toisaalta rajoittaa ajankäyttöä sellaisissa aineissa kuin liikunnassa, kotitaloudessa ja teknisissä töissä.
Hän viittaa tällä siihen, että ennen esimerkiksi liikuntaan voitiin käyttää kaksi peräkkäistä 45 minuutin oppituntia eli kaksoistunnit, mutta enää kaksoistunteja ei ole 75 minuutin järjestelmässä. Hän havainnollistaa, että kun liikunnassa on vuorossa jääkiekkoa, iso osa oppitunnista voi kulua siirtymisiin ja valmistautumiseen, jolloin varsinaiselle kiekon pelaamiselle voi jäädä vain parisenkymmentä minuuttia tehokasta peliaikaa.
Ääri muistuttaa, että kokeilusta saatujen kokemusten myötä siihen on tehty koko ajan korjausliikkeitä. Hänen mukaansa esimerkiksi viime vuonna koronan aiheuttamat lisärajoitteet ja moneen kertaan muuttuneet ohjeet koulupäivän rytmityksestä hankaloittivat koulutyötä, mutta tänä vuonna arki on sujunut hyvin.
Loimaan muissa peruskouluissa on 45 minuutin oppitunnit. Sivistysjohtaja Manne Pärkön käsityksen mukaan myös koko maan peruskouluissa tunnit ovat yleisimmin kolmen vartin mittaisia.
Kysymykseen siitä, aiotaanko pidennettyjä oppitunteja kokeilla muissakin kouluissa, Pärkö vastaa, että asiasta tullaan keskustelemaan Puistokadulta saatujen kokemusten perusteella, mutta kokeilua ei välttämättä olla heti lähdössä laajentamaan. Hän perustelee, etteivät pidennetyt oppitunnit välttämättä sovellu esimerkiksi nuoremmille alakoululaisille.
