LOIMAA Varhaiskasvatuksen puolella jo useamman vuoden käytössä ollut tunne- ja turvataitokasvatus laajenee Loimaalla koulujen opetukseen sisällytettäväksi aiheeksi. Pilottiyksikköinä toimivat Puistokadun yläkoulu ja Hirvikosken yhtenäiskoulu. Ensi syksynä mukaan ovat lähdössä kaikki muutkin opetusyksiköt.
– Ajatuksena on, että tunnetaitoasiat, ja yleisestikin hyvinvointiin liittyvät seikat kulkisivat lapsen ja nuoren mukana aina varhaiskasvatuksesta yläkouluun saakka, Puistokadun yläkoulun rehtori Minna Ruotsala sanoo.
Vaikka nuorten hyvinvointiin on kouluissa panostettu ennenkin, koronavuodet sekä nykyinen yhteiskuntamme tilanne ja vaatimukset näkyvät nuorten hyvinvoinnissa. Siihen liittyvä tuen tarve onkin sen vuoksi lisääntynyt.
Perusta tunne- ja hyvinvointitaitojen opettamiseen on saatu Mieli ry:n koulutuksesta, josta tuli myös opetuksen apuna käytettävä materiaali.
– Saimme koulutuksesta hyvät eväät tehdä tätä, Ruotsala kiittelee.
Hyvän mielen koulu -kirjan ja muun aineiston pohjalta hyvinvoinnin teemoja käsitellään säännöllisesti paitsi luokanvalvojan tunneilla myös muissa oppiaineissa tai koulun toiminnassa. Lisäksi hyvinvoinnin vuosikello -työkalu varmistaa, että jokainen vuosiluokka tekee samat asiat kolmivuotisen yläkoulun aikana.
– Jokaiselle kuukaudelle on oma teemansa ja sen mukaisia tehtäviä. Kuukauden aiheena voi olla esimerkiksi tunne- tai kaveritaidot, arjen valinnat ja itsetuntemus.
Harjoitteiden kautta nuori saa taitoja kohdata arjessa vastaan tulevia haasteita. Ruotsala ottaa esimerkiksi stressin, joka kuuluu elämään, vaikka sitä on usein vaikea sietää.
– Tunnetaitoja harjoittelemalla oppilas saa rohkeutta puhua omasta olotilastaan ja välineitä hallita sitä. On tärkeää, että nuori osaa pysähtyä omien tunteidensa äärelle.
Oppitunneilla uudet käytänteet näkyvät erilaisina harjoituksina, joita nuoret tekevät. Kahdeksannella luokalla oleva ja oppilaskunnan hallituksen jäsenenä vaikuttava Linnea Juuri sanoo heillä olleen esimerkiksi hiljentymisharjoituksia.
– Se oli aluksi selkeästi vaikeampaa, mutta nyt siihen on jo ikään kuin tottunut, hän pohtii.
Luokassa on myös mietitty hyvän luokkahengen tärkeyttä ja sen parantamista. Ajatuksia on laitettu paperille ryhmittäin ja sen jälkeen niistä on keskusteltu.
Linnea kokee tunne- ja hyvinvointitaitojen opettelun tarpeelliseksi, jotta kaikki oppisivat käyttämään niitä.
– Asioista on myös tärkeä saada puhua.
Tukioppilaana toimiva yhdeksäsluokkalainen Aada Tsharkov on samaa mieltä Linnean kanssa siitä, että on tärkeää saada oppilaat ymmärtämään tunnetaitoja. Hän sanoo, että muun muassa sosiaalisessa mediassa törmää paljon ilkeisiin kommentteihin.
– Esimerkiksi ulkonäkövertailu on tosi yleistä.
Ruotsala korostaakin, että niin sosiaalisen median maailmassa kuin kasvokkain tarvitaan aina hyviä vuorovaikutustaitoja.
– Kun näitä taitoja ja tilanteita harjoitellaan, nuori saa työkaluja elämäänsä.