LOIMAA Venäjän laajamittaista hyökkäystä paenneet, Suomeen ensimmäisten joukossa saapuneet ja kohta vuoden verran täällä asuneet ukrainalaiset voivat valita pian kotikunnan Suomesta.
Kysymys on ajankohtainen myös Loimaalla, jossa pakolaisia on erityisesti Hirvikoskella, Loimaan Evankelisessa Kansanopistossa. Heitä on siellä noin 140. Kaikkinensa Loimaalla on arviolta 230 ukrainalaista, joista noin 70 on saapunut tänne ennen laajamittaisen sodan alkamista.
Eletään siinä mielessä ratkaisevia hetkiä, että esimerkiksi kansanopistoon saapuneet ukrainalaiset miettivät nyt sitä, missä ja miten he jatkavat elämäänsä, jos he päättävät jäädä Suomeen pidemmäksi aikaa.
– Päivittäin tulee kyselyitä eri vaihtoehdoista, kansanopiston koulutuspäällikkö Kimmo Vanha-Juhe summaa.
Ensimmäiset ukrainalaiset pakolaiset saapuivat kansanopistoon maaliskuun alkupuolella viime vuonna ja he ovat pian vuoden verran opiskelleet suomen kieltä. Heidän opintonsa kansanopistossa päättyvät tämän kevään aikana.
Pakolaiset voivat halutessaan hakea kotikuntaa mistä päin Suomea tahansa. Samalla kasvaa kuntien vastuu heidän palveluistaan.
Vanha-Juhe arvioi, että liki pitäen kaikki kansanopiston ukrainalaiset tulevat hakemaan kotikuntaa, mikä helpottaa esimerkiksi heidän hakeutumistaan terveyspalveluiden piiriin.
Myös Loimaan kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Jutta Orell uskoo monen ukrainalaisen pohtivan tulevaisuutta pidemmän päälle Suomessa. Hän perustelee, että saapuneiden joukossa on paljon äitejä ja lapsia ja äidit ajattelevat tulevaisuutta pitkälle lastensa kautta.
Kysymys kuuluu, mistä esimerkiksi Loimaalle saapuneet ukrainalaiset tulevat hakemaan kotikuntaa. Valinnan voi olettaa riippuvan pitkälle siitä, millaisia koulutus- ja työpaikkamahdollisuuksia heille on tarjota.
Maahanmuuttokoordinaattori Orell sanoo kiertelemättä kaupungin tahtovan, että mahdollisimman moni ukrainalainen hakisi kotikuntaa juuri Loimaalta.
Hän arvioi, että monissa muissakin vetovoiman kanssa kamppailevissa kunnissa ajatellaan vastaavalla tavalla.
– Työikäisiä tarvitaan, hän perustelee ja sanoo, etteivät monien kuntien omat voimavarat jatkossa riitä elinvoiman ylläpitämiseen.
Loimaan kohdalla kyse on laajassa kuvassa siitä, että kaupungin väkimäärä on laskenut jo pitkään.
Orell uskoo, että ukrainalaiset olisi helppo integroida suomalaiseen yhteiskuntaan ja Loimaalle, koska kulttuuriset erot ovat hyvin pieniä.
Kysymykseen siitä, kuinka moni ukrainalaisista jäisi tänne pysyvästi, on vaikea vastata sodan Ukrainassa ollessa kesken, mutta ilmeisesti elämä Suomessa pitkittyy monilla ainakin siitä, mitä he kenties ajattelivat vielä vajaa vuosi sitten.
Vanha-Juhen mukaan ukrainalaiset ovat kuluneen vuoden mittaan oivaltaneet, että Suomi on turvallinen ja hyvä paikka elää.
Kouluttautumisen ohella vähintään yhtä tärkeitä ovat seudun työllistymismahdollisuudet, kun ukrainalaiset miettivät tulevaa kotikuntaa ja asuinpaikkaa.
Kansanopiston ukrainalaisten ajatuksia aistiva Vanha-Juhe arvioi, että jos valinta pitäisi tehdä työn ja koulutuksen välillä, moni ukrainalainen valitsisi työllistymisen. Moni heistä haluaa ottaa elämän ohjat omiin käsiinsä.
– Heillä on selkeä halua päästä eroon siitä, että joku muu maksaa viulut.
Tähän mennessä kansanopiston ukrainalaisille on järjestynyt joitakin työpaikkoja. Vanha-Juhe kertoo, että loimaalaiset työantajat ovat hiljalleen alkaneet oivaltaa ukrainalaisten potentiaalin.
– Faktahan on se, että Loimaallakin on aloja, joissa on työvoimapulaa.
Maahanmuuttokoordinaattori Orell sanoo, että tähän mennessä Loimaan kauppakamariosasto on ollut aktiivinen, sen sijaan paikallisista yrityksistä on tullut hänelle vasta yksittäisiä kyselyjä ukrainalaisista.
– Kielitaito koetaan vielä vähän haasteeksi. Se on suurin este työllistymisessä.
Aiemmin tällä viikolla myös valtiovarainministeri Annika Saarikko oli huolissaan siitä, että valtakunnallisesti valitettavan harva ukrainalainen on suomen kielen opetuksessa. Hirvikoskella kansanopistossa vieraillut ministeri oli tyytyväinen siihen, että Loimaalla tarjotaan suomen kielen opetusta ukrainalaisille (LL 20.2.).
Orell suunnittelee, että kaupunki toteuttaa kevään aikana paikallisille ukrainalaisille kartoituksen, jossa pureudutaan muun muassa siihen, millaisia toiveita heillä on. Tämä auttaisi myös paikallisia yrityksiä.
Hän kertoo, että kansanopistossa on jo kartoitettu muun muassa ukrainalaisten koulutusta ja osaamista. Hän muistuttaa, että Loimaalle kansanopistoon saapuneet ovat valtaosin koulutettuja ja mukana on myös korkeasti koulutettua väkeä, kuten varhaiskasvatuksen opettajia.
Kaupungin kartoituksessa voitaisiin käydä läpi myös sitä, miten ukrainalaiset tutkinnot saataisiin Suomen työmarkkinoille kelpaaviksi.
Novidassa varaudutaan ukrainalaisten koulutustarpeisiin
LOIMAA Novidan ammattiopiston ja lukion tarjoamilla koulutusmahdollisuuksilla on merkitystä paitsi nuorille peruskoulunsa päättäville ukrainalaisille myös aikuisille.
Juuri alkaneen toisen asteen yhteishaun myötä selviää se, paljonko kotikunnan myötä suomalaisen oppivelvollisuuslain piiriin tulleita, peruskoulun päättäviä ukrainalaisia nuoria hakee Novidaan.
Opinto-ohjaaja Päivi Keinonen muistuttaa Novidan tarjoavan koulutusta myös jo aikaisemmin peruskoulunsa päättäneille 16–18-vuotiaille nuorille.
Keinonen kertoo, että puolestaan ne henkilöt, jotka ovat jo suorittaneet ammatillisen tutkinnon, lukion oppimäärän tai korkeakoulututkinnon Suomessa tai ulkomailla, hakevat koulutuksiin jatkuvan haun kautta.
Novida arvioi koulutuksen järjestäjänä sen, riittävätkö hakijan edellytykset tutkinnon suorittamiseen. Novidassa pohditaan esimerkiksi kielitestien järjestämistä.
Jotta kynnys koulutukseen hakeutumiseen olisi mahdollisimman matala, koulutuspäällikkö Satu Kaurala kertoo, että ukrainalaiset voivat hakea esimerkiksi ensisijaisesti tutkintoon valmentavaan koulutukseen (tuva) tai opiskeluvalmiuksia tukeviin opintoihin (opva).
Tutkintoon valmentava koulutus on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka kuuluvat oppivelvollisuuden piiriin tai joilta puuttuu toisen asteen tutkinto ja jotka eivät vielä tiedä, mitä alaa he haluavat opiskella. Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot puolestaan soveltuvat niille, jotka tarvitsevat vahvistusta perustaitoihin, esimerkiksi ammatillisen koulutuksen ohessa suomen kielen opiskelua.
– Oppilaitoksissa opiskelun lisäksi ammattiin voi opiskella työsuhteessa työpaikalla oppisopimuksena, jolloin opintojen aikana maksetaan myös palkkaa, Keinonen muistuttaa.
Valmistautuminen ukrainalaisten tuloon on Novidassa jo alkanut. Koulutuspäällikkö Timo Kulmala sanoo Novidan Loimaan yksiköitä helpottavan sen, että ne pystyvät osaltaan ottamaan mallia Novidan Uudenkaupungin yksiköstä, jossa on jo paljon ukrainalaisia opiskelemassa.
